Suurkäräjät

Suurkäräjät (norj. Stortinget) on Norjan kansanedustuslaitos. Suurkäräjät perustettiin vuonna 1814, ja se on ollut Norjan ylin poliittinen elin vuodesta 1884.

Suurkäräjät
Stortinget
Logo
Logo
Parlamenttirakennus Oslossa
Parlamenttirakennus Oslossa
Tyyppi yksikamarinen
Puhemies Masud Gharahkhani[1] (Ap)
25. marraskuuta 2021 alkaen
Edustajia 169
Ryhmät

Hallitus (76)

Oppositio (93)
Viimeisimmät vaalit 13. syyskuuta 2021
Kotisivut

Suurkäräjät käyttää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Suurkäräjien tehtäviin kuuluu lakien hyväksyminen, määrärahojen myöntäminen ja maan hallituksen toiminnan valvominen. Suurkäräjien jäsenet valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä vaaleissa, joissa kaikilla 18 vuotta täyttäneillä norjalaisilla on äänioikeus.[2]

Historia

Miehet saivat yleisen äänioikeuden vuonna 1898, naiset vuonna 1913. Suurkäräjillä on 169 edustajaa, jotka tulevat kaikista Norjan 19 läänistä.[3]

Vuoteen 2007 saakka suurkäräjät oli lainsäädäntöasioiden kannalta kaksikamarinen niin, että Lagtingetiin (ylähuone) kuului neljäsosa ja Odelstingetiin (alahuone) loput edustajista. Valtion budjetti ja perustuslain muutokset käsiteltiin kuitenkin yksikamarisessa täysistunnossa. Vuoden 2009 alussa voimaan astuneiden perustuslainmuutosten jälkeen lainsäädäntötyö tapahtuu yksikamarisesti.[4] Jako Odelstingetiin ja Lagtingetiin lakkasi vuoden 2009 alussa voimaan astuneiden perustuslakimuutosten myötä.[5]

Edustajat

Puhemiestä lukuun ottamatta kaikki edustajat istuvat ainakin yhdessä valiokunnassa, jotka käyvät läpi lakiesitykset ennen kuin ne viedään koko parlamentin istunnon eteen. Suurin osa valiokuntien työstä lähetetään suorana lähetyksenä ja arkistoidaan tämän jälkeen.[6]. Nykyään valiokuntia on 12.[7]

Parlamentissa on säännöt edustajien kielenkäytölle, jolla rajoitetaan edustajien kielenkäyttö parlamentarismiin sopivaksi. Kiellettyjä ilmauksia ovat mm. "kuin piru lukisi Raamattua", "luoja varjelkoon" ja toisen edustajan syyttäminen valehtelusta.[8]

Viimeisimmät vaalit

Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2021, jossa sekä Høyre että Työväenpuolue menettivät paikkoja, mutta Høyren pudotus oli niin suuri, että Työväenpuolue selviytyi vaalien voittajaksi. Suhteessa edellisiin vaaleihin eniten paikkoja kasvattivat Punaiset. Uutena puolueena Suurkäräjille nousi Potilaskeskeisyys.[9].

9. lokakuuta parlamentin puhemieheksi valittiin Työväenpuoluetta edustava Eva Kristin Hansen.[10]

Vaalien jälkeen Työväenpuolue ja Keskusta ilmoittivat muodostavansa hallituksen 14. lokakuuta. Pääministeriksi nousi Työväenpuolueen puheenjohtaja Jonas Gahr Støre. Keskustan puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum nousi valtionvarainministeriksi. Hallituksen 19 ministeristä 10 on naisia.[11].

Katso myös

Lähteet
  1. https://www.stortinget.no/no/Hva-skjer-pa-Stortinget/Nyhetsarkiv/Hva-skjer-nyheter/2021-2022/endringer-i-presidentskapet/
  2. Stemmerett og manntall - Valgdirektoratet www.valg.no. Viitattu 15.10.2021. [vanhentunut linkki]
  3. Norja – Tietoa valtiosta norja.fi. Norjan suurlähetystö. Arkistoitu 22.1.2017. Viitattu 19.7.2015.
  4. Versto, Olav: Reform av Grunnloven VG Nett. 21.2.2007. VG. Viitattu 26.1.2008. (norjaksi)
  5. Eivind Smith: The rise and fall of the quasi-bicameral system of Norway (1814–2007). Routledge, 2019. ISBN 978-0-429-32311-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2021).
  6. Kort om Stortinget Stortinget. 7.10.2020. Viitattu 15.10.2021. (norjaksi)
  7. Fagkomiteene Stortinget. 20.9.2021. Viitattu 15.10.2021. (norjaksi)
  8. Lars-Christian U. Talseth: Dustepolitikk dagbladet.no. 28.2.2014. Viitattu 15.10.2021. (norjaksi)
  9. Valgresultat for Norge NRK. Viitattu 15.10.2021. (norjaksi)
  10. Eva Kristin Hansen (Ap) valgt til ny stortingspresident NRK. 9.10.2021. Viitattu 15.10.2021. (norjaksi)
  11. Dette blir Støres regjering www.vg.no. Viitattu 15.10.2021. (norjaksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.