Store Kongehøj

Haudan A tammiarkku oli aseteltu luoteis–kaakko-suuntaiseksi lähes keskelle hautakumpua. Arkku oli niin sanottu kaksoisarkku, jossa vainajan sisältämä arkku oli sijoitettu suuremman arkun sisälle. Ulkopuolisen arkun kannessa törröttivät vielä katkaistujen oksien tyngät. Kaksoisarkku oli laskettu kolmen, tammipuusta veistetyn, poikittaisen lankun päälle. Sisäpuolinen arkku oli suoran puunrungon muotoinen ja huolellisemmin halkaistu ja työstetty.[2]

Miespuolisen vainajan hauta-antimet sisälsivät pronssimiekan (museon luettelonumero 25714) ja siihen puutupen (25715). Miekan kahva oli ollut eloperäistä ainesta, ja se oli osittain maatunut. Kahva oli niitattu säilään kuudella niitillä, ja kahvan ponsi oli varsin leveä ympyräkiekko. Kiekon yläpintaan oli kaiverrettu Skandinaviassa suosittua spiraalikuviota siten, että kahdeksan spiraalia kiersivät ponnen keskusnuppia ympyrän muotoon kaiverrettuna. Spiraalien muodostamaa ympyrää kehysti vielä reunaornamentti. Puisen tupen muoto noudatti miekan terän muotoa. Se oli hienosti koristeltu veistetyillä geometrisillä kuvioilla. Vainajalta löytyi vielä koristeltu ”vyökoukku”, jossa oli samanlaisia spiraalikoristeita kuin miekan kahvassa. Muita esineitä olivat puinen ompeluneula ja puurenkaan kappaleet.[4][5][6][7]

Arkun sisäosan jalkopäähän oli laitettu kaksi puusta koverrettua kulhoa (25717 ja 25718), joissa kummassakin oli korva. Toisessa kulhossa oli tummalla maalilla kirjailtu laajoja ja yksinkertaisia kuvioita, jotka muodostavat pohjasta katsoen tähtimäisen kuvion[8]. Kuvion ääriviivoja myöten oli upotettu kymmeniä tinanastoja. Tämä hauta oli näistä neljästä säilynyt parhaiten.[9][10]

Haudan B tammiarkku oli muita lyhyempi, ja tutkijoiden mukaan se olisi tarkoitettu lapselle. Myös tämäkin oli kaksoisarkku, joka oli asetettu luode–kaakko-suuntaisesti kolmen tammipuusta veistetyn lankun päälle lähes keskelle hautakumpua. Arkkua ”tukivat” eri puolilta sen kylkiin ja päätyihin pinotut nyrkin ja pään kokoiset kivet. Arkussa makasi polttamaton olemattomiksi maatunut vainaja, jolta löytyi hänen yllään olleiden villavaatteiden jäänteitä ja puunkuoresta valmistettu rasia. Rasian seinämät oli valmistettu suorakulmion muotoisesta kaarnan kappaleesta, jonka päät oli ommeltu sivuiltaan yhteen lieriöksi. Rasian pohja oli kiinnitetty lieriön seinämiin narusidoksin.[2][11]

Haudan C tammiarkku sijaitsi hautakummun koillispuolella puolivälissä keskustaa ja reunaa, minkä vuoksi se oli säilynyt heikosti[3]. Arkku oli aseteltu luoteis–kaakko-suuntaisesti, ja se oli ympäröity kivillä. Arkussa oli vainajan polttamattomat jäänteet yhdessä puutuppeen työnnetyn pronssitikarin kanssa. Tikarin kahvan organinen osa oli maatunut ja katkennut. Kahvan ponsi oli levymäinen ja spiraalimaisilla kuvioilla koristeltu.[2][12]

Haudan D tammiarkku sijaitsi arkun C vieressä, ja myös se oli myös aseteltu luoteis–kaakko-suuntaiseen asentoon, minkä vuoksi se oli heikosti säilynyt[3]. Sen ympärille oli kasattu kivistä suorakulmion muotoinen kiveys. Arkusta löydettiin heikkoja jälkiä polttamatta arkkuun laitetusta vainajasta. Myös vainajan villaisista vaatteista ja eläimen vuodasta näkyi jäänteitä. Vainajalla oli haudattaessa ollut mukanaan puutuppeen työnnetty pronssitikari (25712). Tupesta irtosi käsiteltäessä suuri pronssinen hylsy, joka piti tupen osia yhdessä. Arkun läheltä löydettiin suuren eläimen luu, joka on todennäköisesti hautakumpua paljon nuorempi.[2][13]

Tutkimuksien alussa löytyneet toissijaiset hautaukset on tehty kauan varsinaisen hautakummun valmistumisen jälkeen. Pian hautaamisen jälkeen lisätyt muut vainajat on haudattu syvälle ja tutkimuksien mukaan polttohautaukset ovat myöhäisempää, noin Monteliuksen periodilla III alkanutta uutta hautaamistapaa. Vähintään yksi polttohautauksista on ajoitettu kuitenkin pronssi- ja rautakauden taitteeseen eli periodin VI jälkeen.[2]

Muutaman metrin päässä lapsihaudasta (B) lounaaseen päin sijaitsi tulkitsematta jäänyt mukulakivillä reunustettu kiveys. Kivet muodostivat muutaman metrin pituisen linjan, jonka eteläpuolelle oli latomalla rajattu puoliympyrän muotoinen alue ja jonka perässä oli toinen, lähes puoliympyrän muotoinen alue. Kiveyksen rajaamalta alueelta ei löydetty mitään. Tutkijat arvelevat, että sitä on käytetty hautajaisrituaalin aikana ja jätetty sitten koottavan hautakummun alle.[2]