Stockmannin Tampereen-tavaratalo

Tampereen Stockmann on Suomen toiseksi vanhin ja toiseksi laajin Stockmann-tavaratalo. Se on avattu keväällä 1957. Nykyisellä paikallaan Hämeenkadun alkupäässä se on toiminut vuodesta 1981 lähtien. Tavarataloa on laajennettu useita kertoja.[1][2][10]

Stockmannin Tampereen-tavaratalo

Tavaratalo Hämeenkadun puolelta 2016.
Osoite Hämeenkatu 4
Sijainti Kyttälä, Tampere
Koordinaatit 61°29′55.89″N, 23°46′13.56″E
Rakennustyyppi liike- ja toimistorakennus
Valmistumisvuosi 1981 (laajennukset 2000, 2014)[1][2]
Suunnittelija Antti Tähtinen
Omistaja Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia[3]
Haltija Stockmann
Käyttäjä
Runkorakenne betoni, betonielementti[4]
Julkisivumateriaali hiekkapuhallettu väribetonielementti[4]
Korkeus 20 metriä[5]
Kerrosluku 6 (+ 2 maan alla), joista myymäläkäytössä 4[4][6]

Stockmann on rakennuksessa vuokralaisena.[7] Tavaratalo on levittäytynyt myös viereiseen, vuonna 1971 valmistuneeseen Hämeenkivi-liikerakennukseen (Hämeenkatu 6), joka on Olavi Suvitien ja Taito Uusitalon suunnittelema.[8][9] Stockmannin entisistä toimitiloista kerrotaan Historia-osiossa.

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tavaratalon johtaja on syyskuusta 2017 lähtien ollut hallintotieteiden maisteri Päivi Itkonen-Melartin. Aiemmin tavaratalonjohtajana ovat toimineet muun muassa Jenni Pöllänen ja Eija Vartila.[11]

Tilat ja tarjonta

Tavaratalo on Stockmannin Suomen-tavarataloista pinta-alaltaan toiseksi suurin. Myymäläkäytössä on yhteensä 15 000 neliömetriä neljässä kerroksessa. Yksi myyntikerroksista on maan alla; alimpana kellarissa on pysäköintitilat.[2][6]

Tavaratalon tuotevalikoimaa on 2010-luvulla supistettu, kun Stockmann-konserni on päättänyt strategisesti keskittyä lähinnä muotiin, kosmetiikkaan ja kodin tuotteisiin.[12]

Maanpäälliset kerrokset

  • 1. kerros: naisten muoti, asusteet ja jalkineet; kosmetiikka; korut; matkalaukut; urheilu; kahvilat Espresso House ja Robert’s Coffee; parturi-kampaamo KM-Salonki[6]
  • 2. kerros: miesten muoti, asusteet ja jalkineet; naisten muoti; muotipalvelu; [6]
  • 3. kerros: keittiö ja kattaus; tekstiilit; pienet kodinkoneet; puutarha; Stockmannin palvelupiste; Forex-valuutanvaihtopiste[6]

Maanalaiset kerrokset

Historia

Stockmann laajentui Helsingistä Tampereelle 1950-luvulla. Tampere oli siihen aikaan asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki, joten Stockmannin toinen tavaratalo (ensimmäinen ns. ”paikallistavaratalo”) oli perusteltua sijoittaa sinne.[10][14] Tavaratalo rakennettiin Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmaan (nykyistä Sokos-tavarataloa vastapäätä), missä sijaitsi aiemmin jugendtyylinen Blomin talo.[15][16] Uudisrakennuksen suunnittelivat Ole ja Bertel Gripenberg, ja samaan kiinteistöön tuli Stockmannin tavaratalon lisäksi Helsingin Osakepankin toimitilat.[17]

Tavaratalo avasi ovensa 8. huhtikuuta 1957. Sillä oli aluksi käytössään 2 400 neliömetrin tilat.[10] Stockmann menestyi kuitenkin Tampereella niin hyvin, että tavarataloa laajennettiin. Vuonna 1965 Kuninkaankadun ja Kauppakadun risteyksessä otettiin käyttöön uusi lisärakennus. Sen suunnittelivat Bertel Gripenberg ja Robert Gunst, ja tilat yhdistettiin vanhaan puoleen maanalaisen tunnelin välityksellä.[14][18]

Vuonna 1981 Stockmann siirtyi entistä suurempiin tiloihin nykyiselle paikalleen Hämeenkadun toiseen päähän, lähelle rautatieasemaa. Tavaratalo muutti vuokralaiseksi arkkitehti Antti Tähtisen suunnittelemaan uuteen liike- ja toimistorakennukseen, jonka omisti Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia. 2000-luvun taitteessa tavarataloon tehtiin laajennus, jossa Tuomiokirkonkadun puoleinen kaksikerroksinen osa korotettiin kolmikerroksiseksi. Samalla Kyttälänkadulle avattiin uusi sisäänkäynti.[1][7][19][20] Seuraava suuri laajennushanke aloitettiin kesällä 2012.[21] Kaksi vuotta kestäneessä remontissa tavaratalo laajeni viereiseen rakennukseen ja sai 4  000 neliömetriä uutta myymälätilaa. Myös vanha osa remontoitiin, osastojen sijainteja muutettiin ja kulkureittejä parannettiin. Tavaratalosta tehtiin muun muassa suora yhteys Hämeenkadun alla sijaitsevaan pysäköintiluola P-Hämppiin.[2][6][7][9]

Kuvia

Lähteet

  1. Stockmannin vuosikertomus 2001 (PDF) s. 14. Helsinki: Stockmann, 2002. Viitattu 7.8.2018.
  2. Lahnajärvi, Anne: Stockmannin remontti valmis – Onnistuiko se, kerro mielipiteesi! Tamperelainen. 14.11.2014. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 7.8.2018.
  3. Fennia-konsernin vuokrattavat toimitilat: Tampereen Hämeenkatu 4 Fennia-konserni. Arkistoitu 8.8.2018. Viitattu 8.8.2018.
  4. Laakkonen, Iina: Alue- ja kohdeinventointi, Hämeenkatu 4–6: Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia (Stockmann) ja Kiinteistöosakeyhtiö Hämeenkivi (PDF) s. 14. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 7.8.2018.
  5. Stockmann (html) Emporis. Viitattu 7.3.2016.
  6. Kerrosopaste, Tampere Stockmann. Viitattu 9.1.2022.
  7. Stockmannin vuosikertomus 2011 (PDF) s. 12. Helsinki: Stockmann, 2012. Viitattu 8.8.2018.
  8. Laakkonen 2008, s. 23. Viitattu 7.8.2018.
  9. Stockmann Tampere Stockmann. Viitattu 7.8.2018.
  10. Karppinen, Anne: Stockmann uskalsi Tampereelle vasta 95-vuotiaana Taloussanomat. 5.4.2007. Viitattu 7.8.2018.
  11. Tampereen tavaratalon uusi Stockwomann nimitetty 15.8.2018. Stockmann. Viitattu 20.9.2018.
  12. Bjarland, Anna & Teir, Björn: Stockmannin uusi strategia kalvo 7. Stockmann, 2016. Viitattu 7.8.2018.
  13. Pysäköinti Stockmann. Viitattu 18.11.2019.
  14. Stockmannin vuosikertomus 2011, s. 2. Viitattu 8.8.2018.
  15. Rämö, Marjo: Tampereen jouluikkunat: Katso kuvat Stokkan ikkunoista 1950-luvulta Tamperelainen. 5.12.2013, päivitetty 7.12.2013. Arkistoitu 6.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
  16. Laine, Markus & Peltonen, Lasse: Ympäristökysymys ja aseveliakseli: Ympäristön politisoituminen Tampereella vuosina 1959–1995 (PDF) (sähköinen väitöskirja) s. 175. Tampere: Tampereen yliopisto, 2003. Viitattu 7.8.2018. [vanhentunut linkki]
  17. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 56. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  18. Korhonen, Eeva: Tampere, Kuninkaankatu 22–24: Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 20–21. Tampere: Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 2012. Viitattu 6.8.2018.
  19. Korhonen 2012, s. 15. Viitattu 6.8.2018.
  20. Laakkonen 2008, s. 14–16. Viitattu 7.8.2018.
  21. Stockmannin vuosikertomus 2012 (PDF) s. 32. Helsinki: Stockmann, 2013. Viitattu 7.8.2018.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.