Steve Saviano

Saviano kävi high schoolin kotikaupungissaan Reading Highssa. Tämän jälkeen hän kävi vuodet 2000–2004 New Hampshiren yliopistoa. Kausien 2001–2002 ja 2002–2003 Saviano voitti Hockey Eastin mestaruuden. Jälkimmäisellä kaudella hän oli UNH:n paras syöttäjä ja kolmanneksi paras pistemies tehoilla 9+30=39. Viimeisellä yliopistokaudellaan 2003–2004 Saviano toimi joukkueensa kapteenina. Hän voitti koko Hockey Eastin pistepörssin ja sijoittui maalipörssissä toiseksi tehoilla 27+22=49.[3] Saviano valittiin kauden päätteeksi UNH:n arvokkaimmaksi pelaajaksi, koko sarjan parhaaksi pelaajaksi, palkittiin herrasmiespelaajana Len Ceglarski Awardilla ja valittiin ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Hän oli myös ehdolla koko NCAA:n parhaalle pelaajalle myönnettävän Hobey Baker Awardin voittajaksi, mutta palkinto meni lopulta kuitenkin UMD:n Junior Lessardille.[4]

Kaudeksi 2004–2005 Saviano siirtyi ECHL-joukkue Florida Everbladesiin, jonka kanssa hän eteni aina Kelly Cup -finaaleihin saakka, mutta mestaruuden vei kuitenkin Trenton Titans otteluvoitoin 4–2. Saviano pelasi kauden aikana myös kuusi ottelua AHL-joukkue Lowell Lock Monstersissa. Kaudella 2005–2006 hän pelasi Everbladesissa vain 42 runkosarjaottelua, mutta Saviano teki niissä tehot 25+45=70, joilla hän oli joukkueen toiseksi paras pistemies Daniel Siscan jälkeen. Kevään 2006 Saviano jakoi kahdeksalla syötöllään Everbladesin sisäisen syöttöpörssin voiton Vince Bellissimon kanssa.[3] Hänet valittiin kauden päätteeksi ECHL:n herrasmiespelaajaksi.[4] Saviano pelasi ison osan kaudestaan myös Lock Monstersissa, jossa hän pelasi 25 AHL-ottelua tehopistein 6+3=9.

Saviano siirtyi kaudeksi 2006–2007 Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskan-joukkue Växjö Lakersiin. Kaudeksi 2007–2008 hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Tapparaan.[5] Saviano pelasi kautensa pääosin joukkueen kolmosketjussa ja teki runkosarjassa 56 ottelussa tehot 7+16=23. Kevään 2008 pudotuspeleissä hän kuitenkin loisti ja voitti Tapparan sisäisen piste- ja maalipörssin tehoilla 5+4=9. Saviano voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[4] Hän teki samana keväänä vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[6] Kaudella 2008–2009 Saviano pelasi Tapparassa varsin samanlaisen runkosarjan kuin edellisellä kaudella ja teki 21 tehopistettä.[7]

Kaudeksi 2009–2010 Saviano palasi kaksivuotisella sopimuksella Växjö Lakersiin.[8][9] Hän oli 19 osumallaan joukkueen toiseksi paras maalintekijä Robert Rosénin jälkeen. Växjö sijoittui Allsvenskanin runkosarjassa kolmanneksi ja eteni Kvalserieniin, mutta jäi kuitenkin ilman sarjanousua. Kaudella 2010–2011 Saviano oli tehoilla 19+29=48 joukkueen toiseksi paras pistemies Josh Soaresin jälkeen ja sijoittui Allsvenskanin pistepörssissä seitsemänneksi. Hän jakoi myös koko sarjan tehotilaston voiton joukkuetoverinsa Nicklas Rahmin kanssa lukemalla +30. Växjö voitti Allsvenskanin runkosarjan ja nousi kauden päätteeksi Elitserieniin.[4] Huhtikuussa 2011 Saviano teki kaksivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[10]

Savianon tehot Växjön Elitserien-joukkueessa eivät yltäneet aivan Allsvenskan-vuosien tasolle, vaan hänen roolinsa jäi hieman puolustavammaksi. Kaudeksi 2013–2014 Saviano palasi Allsvenskaniin ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Djurgårdens IF:n riveihin. Hänen seuravalintansa taustalla oli myös Växjöstä tuttu ketjukaveri ja ystävä Dustin Johner.[11] Saviano teki Allsvenskanin runkosarjassa 28 tehopistettä. Djurgården sijoittui runkosarjassa kolmanneksi ja nousi kauden päätteeksi SHL:ään (ent. Elitserien). Toukokuussa 2014 Saviano teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[12] Kaudella 2014–2015 hän voitti Mestarien liigassa Djurgårdenin sisäisen tehotilaston lukemalla +4.[4]

Kaudeksi 2015–2016 Saviano siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Itävallan Erste Bank Eishockey Ligan italialaisjoukkue HC Bolzanoon.[13] Kaudeksi 2016–2017 hän siirtyi sieltä vuoden mittaisella sopimuksella Iso-Britannian EIHL-liigan pohjoisirlantilaisjoukkue Belfast Giantsiin.[14]

Saviano edusti Yhdysvaltoja Deutschland Cupissa vuonna 2007,[15] jolloin joukkue sijoittui kolmanneksi.