Steve Downie

Downie pelasi vuodet 2003–2007 juniorijääkiekkoa OHL:ssä. Downie johti kaudella 2005–2006 tuolloisen joukkueensa Windsor Spitfiresin uusien pelaajien kiellettyjä ”simputuksia”. Kun hänen joukkuetoverinsa Akim Aliu kieltäytyi alistumasta Downien simputukselle, Downie kävi joukkueen harjoituksissa Aliun kimppuun. Tapauksen johdosta Spitfiresin valmentaja/GM Moe Mantha sai potkut, ja seura joutui maksamaan 35 000 dollarin sakot. Lisäksi Downie joutui vaihtamaan seuraa[2][3] ja siirtyi Peterborough Petesiin. Windsor sai vaihdossa Peter Astonin. Downie voitti OHL:n mestaruuden keväällä 2006 Peterborough Petesissä.

NHL-joukkue Philadelphia Flyers varasi Downien kesän 2005 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella numerolla 29. Toukokuussa 2006 Downie teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Philadelphian kanssa, mutta Philadelphia palautti hänet takaisin juniorijoukkueeseensa syyskuussa 2006.[4] Downie pelasi keväällä 2007 yhden ottelun Philadelphian farmijoukkueessa, AHL:n Philadelphia Phantomsissa.[5]

Downie aloitti kauden 2007–2008 Philadelphian harjoitusleirillä, mutta syyskuussa hän sai 20 ottelun mittaisen pelikiellon taklattuaan Ottawa Senatorsin Dean McAmmondin tajuttomaksi harjoitusottelussa. McAmmond sai tilanteesta aivotärähdyksen ja lihasvammoja. Downien pelikielto oli viidenneksi pisin NHL:n historiassa.[6] McAmmond on myöhemmin kertonut Downien soittaneen hänelle ja pyytäneen anteeksi.[7] Downie pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 5. joulukuuta 2007.[8] Hän pelasi kauden aikana yhteensä 32 NHL-ottelua tehopistein 6+6=12 ja otti 73 jäähyminuuttia. Downie pelasi osan kaudesta farmijoukkueessa.[5]

Downien toisella NHL-kaudella 2008–2009 Philadelphia myi hänet marraskuussa 2008 Steve Emingerin ja neljännen kierroksen varausvuoron kanssa Tampa Bay Lightningiin, josta seura sai vaihdossa Matt Carlen ja kolmannen kierroksen varausvuoron.[5] Downie teki Tampassa läpimurtonsa kaudella 2009–2010 ja teki 79 ottelussa tehopisteet 22+24=46. Downie pääsi pelaamaan myös ykkösketjussa Martin St. Louisin ja Steven Stamkosin kanssa. Hän teki myös henkilökohtaisen yhden kauden ennätyksensä 208 jäähyminuutilla. Downie oli runkosarjan jäähypörssin kolmas.[1]

Downie sai maaliskuussa 2010 tuhannen dollarin sakot yritettyään vahingoittaa Pittsburgh Penguinsin tähtipelaajaa Sidney Crosbyä. Downie ei kuitenkaan saanut tilanteesta pelikieltoa. Tilanteessa Crosbyn polvi vääntyi kaatuessa, mutta hän pystyi jatkamaan ottelua.[9][10]

Elokuussa 2010 Downie teki kaksivuotisen ja 3,7 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen Tampan kanssa.[11] Kaudella 2010–2011 Downie oli sivussa 25 ottelusta loukkaantumisten vuoksi ja pelasi runkosarjassa 57 ottelua tehopistein 10+22.[4]

Helmikuussa 2012 Downie siirtyi Colorado Avalancheen vaihdossa puolustaja Kyle Quinceyyn.[12] Tammikuussa 2013 hän sai leikkausta vaatineen polvivamman ottelussa Los Angeles Kingsiä vastaan, eikä näin pystynyt pelaamaan työsulun lyhentämällä kaudella 2012–2013, toisellaan Coloradossa, kuin kaksi ottelua.[13] Lokakuun lopussa 2013 hän palasi Philadelphia Flyersiin pelaajakaupassa, jossa Colorado sai vaihdossa hyökkääjä Maxime Talbotin.[14]

Downie pelasi Kanadan maajoukkueessa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2006 ja 2007. Kanada voitti molempina vuosina kultaa. Downie valittiin vuoden 2006 MM-kilpailujen tähdistökentälliseen.[1] Downie pelasi miesten MM-kilpailuissa vuonna 2010.[5]