Stereotomy

Stereotomy on englantilaisen rockyhtye The Alan Parsons Projectin yhdeksäs albumi. Stereotomy tuli useimmissa maissa markkinoille 1985,[2] mutta yhtyeen kotisivuilla julkaisuvuodeksi ilmoitetaan kuitenkin 1986.[3] Modernin maailman paineita käsittelevä konseptialbumi sai nimensä Edgar Allan Poen novellista ”Rue Morguen murhat”; teoksessa esiintyvä sana stereotomy tarkoittaa ohuiksi lastuiksi leikatun kudoksen säilömistä vahaan.[3]

Stereotomy
The Alan Parsons Project
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  lokakuu 1984 – elokuu 1985
 Studio  Mayfair Studios, Lontoo
 Julkaistu marraskuu 1985[1]
 Tuottaja(t) Alan Parsons
 Tyylilaji aikuisrock, soft rock, pop rock, progressiivinen rock[1]
 Kesto 41.58
 Levy-yhtiö Arista
Muut kannet

Uusintapainoksissa käytetty kansikuva.
The Alan Parsons Projectin muut studioalbumit
Vulture Culture
1985
Ammonia Avenue
1986
Gaudi
1987

Kappale ”Where’s the Walrus” sai nimensä yhtyeen sanoittajan Eric Woolfsonin ja radiojuontaja Lee Abramsin käymästä keskustelusta. Abrams piti The Alan Parsons Projectin musiikista mutta antoi mielellään myös parannusehdotuksia. Eräästä sanoituksenpätkästä hän totesi: ”I don’t hear a great lyric. Where’s the Walrus?” (”En tykkää sanoista. Missä on Walrus?”) Tällä hän viittasi The Beatlesin kappaleeseen ”I Am the Walrus”. Osuvasti ”Where’s the Walrus” on instrumentaali.[3]

The Alan Parsons Project oli aiemmin nauttinut suurta suosiota erityisesti Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Saksassa. Stereotomyn myyntiluvut jäivät suhteellisen heikoiksi, eikä se tiettävästi myynyt edes hopealevyyn oikeuttavaa määrää missään päin maailmaa, mikä teki siitä siihen mennessä huonoimmin menestyneen The Alan Parsons Projectin albumin.[4][5][6][7] Yhtyeen suosion laskusta huolimatta Stereotomy nousi suosituimpien albumien listalle eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa sekä useissa manner-Euroopan maissa.[8][9] Yhtyeen kotimaassa Britanniassa albumi ei sen sijaan noussut listoille lainkaan.[10]

Stereotomy sai tuoreeltaan Grammy-ehdokkuudet parhaan instrumentaalikappaleen (”Where’s the Walrus”) ja parhaiden kansitaiteiden kategorioissa.[11] Albumin jälkimaine on kuitenkin ollut kielteinen, ja esimerkiksi AllMusic-sivuston mukaan levy ei paria kiinnostavaa instrumentaalia lukuun ottamatta jaksa pitää kuulijan mielenkiintoa yllä. Myös teemaa kritisoidaan ohueksi eikä se ole kuuntelukokemuksessa juurikaan läsnä.[1] Yhtyeen edellisen levyn Vulture Culturen ohella Stereotomya pidetään usein The Alan Parsons Projectin huonoimpana albumina.[12][13]

Vastaanotto
Arvostelupisteet
JulkaisuPisteet
Allmusic[1]
Mike DeGagne
The Encyclopedia of Popular Music[13]
Colin Larkin

Kappaleet

Kaikki kappaleet on merkitty Alan Parsonsin ja Eric Woolfsonin kirjoittamiksi. Sulkuihin on merkitty kappaleen laulaja.

A-puoli

  1. ”Stereotomy” (John Miles, taustalaulu Eric Woolfson) 7.18
  2. ”Beaujolais” (Chris Rainbow) 4.27
  3. ”Urbania” (instrumentaali) 4.59
  4. ”Limelight” (Gary Brooker) 4.39

B-puoli

  1. ”In the Real World” (John Miles) 4.20
  2. ”Where’s the Walrus” (instrumentaali) 7.31
  3. ”Light of the World” (Graham Dye, taustalaulu Steven Dye) 6.19
  4. ”Chinese Whispers” (instrumentaali) 1.01
  5. ”Stereotomy Two” (John Miles) 1.21

Vuoden 2008 uusintapainoksen bonuskappaleet

  1. ”Light of the World” (backing track)
  2. ”Rumour Goin’ Round” (demo)
  3. ”Stereotomy” (Eric Woolfson guide vocal)
  4. ”Stereotomy” (backing rough mix)

Listasijoitukset

Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Lähde
 Alankomaat 13. 10 [8]
 Itävalta 15. 2 [8]
 Ruotsi 21. 5 [8]
 Saksa 15. 14 [8]
 Sveitsi 13. 6 [8]
 Uusi-Seelanti 49. 10 [8]
 Yhdysvallat 43. 18 [9]

Kokoonpano

Yhtyeen jäsenet

Sessiomuusikot

Laulajat

  • Gary Brooker – laulu kappaleessa ”Limelight”
  • John Miles – laulu kappaleissa ”Stereotomy”, ”In the Real World” ja ”Stereotomy Two”
  • Chris Rainbow – laulu kappaleessa ”Beaujolais”
  • Graham ja Steven Dye – laulu kappaleessa ”Light of the World”

The Philharmonia Orchestra

  • Andrew Powell – kapellimestari, orkesterisovitukset
  • Christoffer Warren-Green – orkesterinjohtaja

Lähteet

  1. DeGagne, Mike: The Alan Parsons Project: Stereotomy. AllMusic. Viitattu 3.10.2020.
  2. The Alan Parsons Project ‎– Stereotomy. Stereotomy. Viitattu 3.10.2020.
  3. Stereotomy (1986) The Alan Parsons Project -verkkosivut. 1974–2020. Woolfsongs. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
  4. Gold/Platinum (Hakusana ”Alan Parsons”.) Music Canada. Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  5. GOLD-/PLATIN-Datenbank (Hakusana ”Alan Parsons”.) Bundesverband Musikindustrie. Viitattu 17.2.2020. (saksaksi)
  6. Gold & Platinum (Hakusana ”Alan Parsons”.) Recording Industry Association of America (RIAA). Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  7. BRIT Certified – Explore UK music's top selling artists (Hakusana ”Alan Parsons”.) British Phonographic Industry. Viitattu 17.2.2020. (englanniksi)
  8. The Alan Parsons Project - Stereotomy. Austrian Charts. Viitattu 3.10.2020.
  9. STEREOTOMY - The Alan Parsons Project. Billboard. Viitattu 3.10.2020.
  10. ALAN PARSONS PROJECT. Official Charts, The Official UK Charts Company 2020. Viitattu 4.10.2020.
  11. Timeline The Alan Parsons Project -verkkosivut. 1974–2020. Woolfsongs. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
  12. The Alan Parsons Project: Discography. AllMusic. Viitattu 3.10.2020.
  13. Larkin, Colin: ”Parsons, Alan”, The Encyclopedia of Popular Music. Omnibus Press, 2011. ISBN 0857125958. Google-kirjat (viitattu 26.8.2020). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.