Stephen Hales
Stephen Hales (17. syyskuuta 1677, Bekesbourne – 4. tammikuuta 1761, Teddington) oli englantilainen kasvitieteilijä, pneumaattinen kemisti ja fysiologi. Hän kehitti muun muassa hengityskoneen varhaisen muodon.
Stephen Hales | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. syyskuuta 1677 Bekesbourne |
Kuollut | 4. tammikuuta 1761 (83 vuotta) Teddington |
Kansalaisuus | Englanti |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue |
Kasvitiede Kemia Fysiologia |
Palkinnot | Copley-mitali (1739) |
Elämä
Stephen Hales syntyi 17. syyskuuta 1677 Bekesbournen kylässä Kentin kreivikunnassa. Vuonna 1697 Hales aloitti teologian opinnot Cambridgen Corpus Christi Collegessa. Vuonna 1703 hän suoritti tutkinnon taiteessa. Hän kiinnostui myös astronomiasta, fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Vuonna 1708 hänet valittiin ministeriksi Teddingtoniin. Hän toimi virassa kuolemaansa saakka. 1711 Hales aloitti tutkimaan verenpainetta. Hän oli ensimmäinen ihminen, joka mittasi verenpaineen. Hän tutki muutenkin verenkiertoelimistöä: Hales määritti erikokoisten eläimien sykkeet, sydämen pumppauskapasiteetin. Hän tutki myös lämpötilan ja joidenkin lääkkeiden vaikutusta verenkiertoon. Vuonna 1718 hänet valittiin Royal Societyyn, jossa hän innostui tutkimaan kasveja. Hän tutki erityisesti mahlaa, jolla ajateltiin olevan sama merkitys kasveille kuin verellä ihmisille. Hän huomasi, että kasvit saavat osan ravinnostaan ilmasta. Tämä innoitti Halesia kehittämään erilaisia keräimiä kaasuille sekä mittareita. Vuonna 1719 hän avioitui Mary Newcen kanssa. Mary kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1727 hän julkaisi kirjan Vegetable Staticks, jossa hän kertoi löydöistään. Myöhemmin hän julkaisi kirjan Haemastatics, joka keskittyi työhön verenkierron kanssa. Vuonna 1739 Hales sai Copley-mitalin. Hän kuoli 4. tammikuuta vuonna 1761 Teddingtonissa.[1][2]
Hales kehitti hengityskoneen varhaisen muodon. Hän tutki myös puhtaan veden tislausta merivedestä ja lihan säilöntää. Häntä pidetään pneumaattisen kemian eli kaasukemian kehittäjänä. Hän oli mukana kehittämässä kokeita, joilla mitattiin poistuneen kaasun määrää, kun ainetta kuumennettiin.[1][3]
Lähteet
- Stephen Hales Facts yourdictionary.com. Viitattu 27.10.2015. (englanniksi)
- Hales, Stephen encyclopedia.com. Viitattu 27.10.2015. (englanniksi)
- John Hudson, suom. Kimmo Pietiläinen: Suurin tiede – kemian historia (alk. The History of Chemistry), s. 84–86. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY, 1995. ISBN 951-884-171-3.