Stephen Dixon

Dixonin kasvattajaseura on Halifax Hawks. QMJHL-seura Cape Breton Screaming Eagles varasi Dixonin ensimmäisellä kierroksella kuudentena pelaajana kesällä 2001.[4] Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2001–2002, jossa hän teki ensimmäisellä juniorikaudellaan 16-vuotiaana tehot 15+16=31. Kaudella 2002–2003 Dixon oli tehoilla 28+42=70 joukkueen paras pistemies ja maalintekijä Kevin Asselinin kanssa. Hänen teholukema –36 kertoi enemmän Cape Bretonin surkeudesta kuin Dixonin puolustustaidoista.[4] Pittsburgh Penguins varasi Dixonin seitsemännellä kierroksella 229. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2003. Kaudella 2003–2004 Dixon kärsi loukkaantumisista, mutta oli silti tehoilla 22+50=72 joukkueen toiseksi paras pistemies François-Pierre Guénetten jälkeen. Kaudella 2004–2005 Dixon pelasi loukkaantumisten vuoksi vain 45 runkosarjaottelua, mutta oli silti joukkueen toiseksi paras pistemies Kevin Asselin jälkeen.[3]

Heinäkuussa 2005 Dixon teki kolmivuotisen tulokassopimuksen hänet varanneen Pittsburgh Penguinsin kanssa.[5] Hän pelasi kauden 2005–2006 AHL:ssä Wilkes-Barre/Scranton Penguinsissa, jossa hän esiintyi joukkueen ainoana pelaajana kauden kaikissa 80 runkosarjaottelussa tehden tehot 12+17=29. Myös pudotuspeleissä hän esiintyi joukkueen kaikissa 11 ottelussa. Kaudella 2006–2007 Dixon oli tehoilla 17+24=41 joukkueen viidenneksi paras pistemies. Hän pelasi edelliskauden tapaan kaikki joukkueen runkosarja- ja pudotuspeliottelut.[5]

Kesäkuussa 2007 Penguins myi Dixonin pelaajaoikeudet Anaheim Ducksiin vaihdossa Tim Brentiin. Hän vietti koko kauden 2007–2008 Anaheimin farmissa Portland Piratesissa, jossa oli tehoilla 17+28=45 joukkueen kuudenneksi paras pistemies. Hän oli mukana kauden kaikissa otteluissa.[5]

Kaudella 2008–2009 Dixon pelasi ensimmäistä kertaa urallaan Euroopassa, kun hän teki elokuussa 2008 yksivuotisen sopimuksen ruotsalaisen Brynäs IF:n kanssa. Hän teki kaudella 53 runkosarjaottelussa tehot 8+19=27 ja oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies Andreas Dackellin ja Daniel Widingin jälkeen. Hän teki seuran kanssa yksivuotisen jatkosopimuksen huhtikuussa 2009. Kaudella 2009–2010 Brynäsin varakapteenina toiminut Dixon teki 53 runkosarjaottelussa tehot 20+15=35, joilla hän oli seuran paras maalintekijä Magnus Kahnbergin kanssa ja toiseksi paras pistemies Eero Somervuoren jälkeen.[5]

Syyskuussa 2010 Dixon teki yksivuotisen sopimuksen KHL-seura Amur Habarovskin kanssa.[5] Elokuussa 2011 Dixon siirtyi yksivuotisella sopimuksella SM-liigassa pelaavaan Porin Ässiin.[6][7] Kaudella 2011–2012 hän teki 60 runkosarjaottelussa tehot 14+39=53 ja oli joukkueen toiseksi paras pistemies Tomáš Záborskýn jälkeen. Kaudella 2012–2013 Dixon teki 44 runkosarjaottelussa tehot 9+35=44. Tammikuun lopussa hän siirtyi KHL-seura Lokomotiv Jaroslavliin.[5]

Dixon pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa kahdesti vuosina 2004 ja 2005 voittaen hopeaa ja kultaa. Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2003 voittaen kultaa.[5]