Stephan Hocke

Hocke aloitti yhdistetyn 9-vuotiaana isäänsä seuraten. Hän kuitenkin vaihtoi lajia viiden vuoden kuluttua mäkihyppyyn. Kaudella 1997-1998 hän sai ensimmäisen arvokisavoittonsa saavuttaen ykkössijan Saksan nuorten mestaruuskilpailuissa. Hocken ensimmäiset kansainväliset kilpailut olivat kesäkisat 2001.

Kausi 2001-2002 oli Hocken ensimmäinen maailmancupissa. Hänen alkukautensa oli lupaava, sillä Hocke oli toistuvasti kymmenen kärjessä. Hocke sai myös muutaman palkintopallisijoituksen. Hän voitti jo avauskaudellaan yhden osakilpailun, joulukuussa Sveitsissä käydyn suurmäen osakilpailun, mikä myös jäi hänen ainoakseen. Hocken tahti hiipui hieman loppukautta kohden, mutta hän sijoittui lopullisessa pistetaulukossa yhdeksänneksi.

Hocke valittiin edustamaan Saksaa olympialaisiin. Hän edusti Saksaa suurmäessä sijoittuen kahdenneksitoista sekä joukkuekilpailussa, jonka Saksa voitti. Hocke hyppäsi kolmannella osuudella ja sai kultamitalin.

Seuraava kausi ei sujunut Hockelta edellisen veroisesti. Hänen sijoituksensa jäivät useimmiten 20:n huonommalle puolelle, joten Hocke kilpaili kauden loppuun Continental cupissa. Hänen loppusijoituksensa maailmancupissa oli vasta 52.

Kesällä 2003 Hocke kaatui harjoitellessaan ja loukkasi itsensä. Koko alkukausi jäi häneltä väliin. Hän palasi maailmancupiin marraskuussa 2003. Keväällä hän osallistui sekä Continental cupiin että maailmancupiin. Talvella 2004-2005 Hocke kilpaili maailmancupissa ja ylsikin kerran viidenneksi. Se oli Hocken paras sijoitus muutamaan vuoteen. Hänet valittiinkin Saksan joukkueeseen MM-kilpailuihin. Hocke toimi kilpailuissa kuitenkin vain varamiehenä eikä päässyt kilpailemaan. Loppukaudesta hän hyppäsi vielä henkilökohtaisen ennätyksensä 208,5 metriä Planican lentomäestä. Hocke jäi maailmancupissa sijalle 27.

Kesällä 2005 Hockella oli vaikeuksia yltää toiselle kierrokselle kesäkiertueen osakilpailuissa. Hän aloittikin kauden Continental cupin puolella. Siellä Hocke ylsi usein kymmenen kärkeen, mutta maailmancupissa toiselle kierrokselle pääseminen tuotti vaikeuksia. Hocke ylsi sinne vain kerran ja silloinkin jäi 29:nneksi.

Kesäkiertueella 2006 Hocke ylsi sijalle 17. Hänen maailmancupkautensa meni kuitenkin pilalle, sillä hän loukkaantui harjoitusleirillä marraskuussa.[2] Hocke palasi kuitenkin Continental cupiin jo seuraavan kuukauden aikana. Hyvien suoritustensa johdosta Hocke palasi tammikuussa maailmancupiin. Hänet valittiin Saksan joukkueeseen MM-kilpailuihin. Hocke osallistui kaikkiin kolmeen kilpailuun. Hän oli normaalimäessä 27. ja karsiutui täpärästi toiselta kierrokselta suurmäessä. Hocke hyppäsi Saksan joukkueessa joukkuemäen avausosuuden. Loppukauden maailmancuposakilpailuissa Hocke ei saanut pisteitä ja sijoittui pistetaulukossa sijalle 65.

Kesällä 2007 Hocke hyppäsi lupaavasti. Hän ei kuitenkaan kyennyt pitämään kuntoaan yllä koko vuoden ajan ja siirtyikin jälleen Continental cupiin. Siellä hän hyppäsi seuraavankin kauden. Hän avasi kauden 2008-2009 voittamalla neljä ensimmäistä Continental cupin osakilpailua. Hocke pääsikin näyttämään osaamistaan maailmancupiin ja sijoittui toistuvasti kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Hocke sijoittui maailmancupissa sijalle 32. Seuraava kausi oli heikompi, ja hän sai vain kolme pistettä ja sijan 80. Hocke ei edustanut Saksaa olympialaisissa.[3]

Syksyn 2010 Hocke aloitti Continental cupissa. Hän hyppäsi siellä kuusi kilpailua, joista Hocke voitti kolme. Hän palasikin pian maailmancupiin. Kolmannessa kilpailussaan Hocke sijoittui lupaavasti sijalle viisi. Hocke pääsi edustamaan Saksaa mäkiviikolle. Hän läpäisi karsinnat jokaisessa kilpailussa ja sai pisteitä kolmessa neljästä osakilpailusta. Hyvät otteet poikivatkin Hockelle lisää maailmancup-edustuksia. Loppukaudesta hän joutui muutaman kilpailun ajaksi Continental Cupiin, mutta Hocke sai myös maailmancupin kilpailuja. Kesällä 2011 Hocke osallistui kesä-GP-kiertueelle. Hänen paras sijoituksensa oli kuudes. Hocke pääsi hyppäämään mäkiviikolle yltäen Oberstdorfin kilpailussa kahdeksanneksi. Mäkiviikon lopputuloksissa Hocke oli kuudestoista.[4]

Hocke ilmoitti joulukuussa 2012 lopettavansa uransa, koska hänen mukaansa harjoitteluolosuhteet olivat huonot ja varustekilpailu on muuttunut liian kovaksi.[5]