Stenbäck (suku)

Stenbäck on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen sivistyssuku. Suvun jäsenet ovat vaikuttaneet muun muassa herätysliikkeissä ja fennomaaneina. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimensä muotoon Kivekäs. Suomessa on muitakin Stenbäck- ja Kivekäs-nimisiä sukuja, joilla ei ole tunnettua yhteyttä tähän pohjalaiseen sukuun.[1]

Suvun arvellaan olevan lähtöisin Laihian Lyyskilässä sijainneesta Liukun talosta, josta kotoisin ollut pappi Josef Henrikinpoika (1682–1737) otti kouluvuosinaan Vaasassa käyttöön rehtorinsa antaman sukunimen Ste(e)nbäck. Nimi viittasi joessa kotitalon kohdalla olleeseen suureen kiveen (ruots. sten). Isonvihan aikana kovia kokenut Josef Stenbäck toimi viimeksi Ilmajoen kappalaisena.[1][2][3] Hänen jälkeläisissään oli useassa polvessa pappeja Etelä-Pohjanmaan seurakunnissa ja monta lääninrovastia. Myöhemmin osa sukuun kuuluneista suomensi sukunimensä Kivekkääksi ja muutamat vanhan kantatalon mukaan Liukuksi.[1]

Suvun jäseniä
  • Thomas Stenbäck (1713–1776), Limingan kirkkoherra, lääninrovasti, valtiopäivämies, Josef Stenbäckin poika[4]
  • Karl Fredrik Stenbäck (1798–1875), Alavuden kirkkoherra, lääninrovasti, valtiopäivämies, Josef Stenbäckin pojanpojanpoika[1]
  • Lars Stenbäck (1811–1870), runoilija ja herännäispappi, Karl Fredrik Stenbäckin veli[1]
  • Karl Emil Stenbäck (1834–1919), Ulvilan kirkkoherra, lääninrovasti, valtiopäivämies, Karl Fredrik Stenbäckin poika[1]
  • Mathias Gustaf Joachim Stenbäck (1837–1891), lapsenpäästöopin dosentti, professorin arvonimi[1]
  • Eva Stenbäck (1841–1928), opettaja, kirjailija, Matthias Stenbäckin sisko[1]
  • Konrad Kivekäs, vuoteen 1876 Stenbäck (1847–1918), fennomaani lehtimies, Karl Fredrik Stenbäckin poika[1]
  • Ottilia Stenbäck (1848–1939), koulunjohtaja, NNKY:n johtaja, Karl Fredrik Stenbäckin tytär[1]
  • Lauri Kivekäs, vuoteen 1876 Gustaf Laurentius Stenbäck (1852–1893), radikaalifennomaani ylioppilaspoliitikko, Karl Fredrik Stenbäckin poika[1][5]
  • Josef Stenbäck (1854–1929), kirkkoarkkitehti, Karl Fredrik Stenbäckin poika[1]
  • Lyydi Stenbäck (1861–1894), opettaja, kirjailija, suomentaja, Karl Fredrik Stenbäckin tytär[1]
  • Väinö Stenbäck (1862–1937), suomalainen maallikkosaarnaaja ja suomentaja, Karl Emil Stenbäckin poika [6]
  • Ernst Gustaf (Gösta) Stenbäck (1865–1921), kansanedustaja, korkeimman oikeuden jäsen[1]
  • Kaarlo Kivekäs, ent. Stenbäck (1870–1930), käytännöllisen teologian assistentti, lääninrovasti, Karl Emil Stenbäckin poika[1]
  • Gunnar L. Stenbäck (1880–1947), venesuunnittelija, Matthias Stenbäckin poika
  • Matti Kivekäs, ent. Stenbäck (1888–1918) lehtimies, Josef Stenbäckin poika[7]
  • Lauri J. Kivekäs, vuoteen 1926 Stenbäck (1903–1998), vuorineuvos, STK:n johtaja, ministeri, Josef Stenbäckin poika[1][8]
  • Asser Stenbäck, synt. Liukku (1913–2006), psykiatri, professori, kansanedustaja[1]
  • Frej Stenbäck (1941–2018), lääkäri, patologian professori

Ministeri Pär Stenbäck (s. 1941) on eri sukua.[1]

Lähteet
  1. Veli-Matti Autio: / Stenbäck (1600 – ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Stenbäck, Josephus Henrici (1682–1737) Turun hiippakunnan paimenmuisto. Biografiakeskus.
  3. Kotivuori, Yrjö: Josef Steenbäck. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  4. Kotivuori, Yrjö: Tomas Stenbäck. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. / Kivekäs, Lauri (1852 – 1893) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  6. Stenbäck Emil Wäinö. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  7. / Stenbäck, Josef (1854–1929) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  8. / Kivekäs, Lauri (1903–1989) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.