Stena Line

Sten A. Olssonilla oli jo 1950-luvulla varustamo, joka kuljetti metalliromua. Varustamo oli osa varhaisen Stena Metall -yhtiön toimintaa. Tanskalainen laivanvarustaja yritti 1960-luvun alkupuolella aloittaa laivalinjaa Göteborgin ja Skagenin välillä, varustamoa kutsuttiin nimellä Skagenlinjen. Yritys päätyi konkurssiin, mutta innoitti Sten A. Olssonia jatkamaan yritystä. Vuonna 1964 saivat ensimmäiset laivat (Skagenbåtar) omistajakseen Sten A. Olssonin. Ne olivat uudelleenrakennettuja rahtilaivoja, jotka saivat matkustajikseen monia kotirouvia. Se oli eräänlaista Tanskan ja Ruotsin välistä rajakauppaa, joka oli rahallisesti suurta.

Vuosien mittaan varustamo osti autolauttoja, mistä seurasi Frederikshavnin tulo määräsatamaksi. Siitä tuli vakava kilpailija Sessanlinjen-varustamolle, joka käytti satamanaan Majnabbea. Keskeisen laituripaikan saaminen läheltä Göteborgin Järntorgetia vahvisti varustamon kilpailuasemaa.

Myöhemmin liikennettä laajennettiin kattamaan jopa Saksan Kiel. Vuonna 1982 ostettiin Sessanlinjen-varustamo Göteborgista ja Saksan liikenne siirtyi Sessanlinjenin vanhaan terminaaliin. Uudempia linjoja on hankittu yritysostoin. Stena Line toimii nykyisin koko Euroopassa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Stena-konserniin kuuluvia yrityksiä ovat esimerkiksi Stena Metall, Stena RoRo, Stena Cargo, Stena Bulk, Stena Fastigheter ja HH-Ferries. Varustamo on tänään yksi maailman suurimmista. Matkustajaliikenteen lisäksi sillä on laaja rahtiliikenne lukuisilla pohjoiseurooppalaisilla linjoilla.

Vuonna 1972 Stena Line oli yksi ensimmäisistä eurooppalaisista autolauttavarustamoista, joka otti käyttöön tietokoneisiin perustuvan matkustajien varausjärjestelmän. Vuonna 1978 myös rahtiliikenne alkoi käyttää tietokoneistettua varausjärjestelmää. Ensimmäisenä vain rahtiliikenteen käyttämänä reittinä aloitti Ruotsin Göteborgin ja Saksan Kielin välinen linja. Laivana tällä reitillä oli M/S Stena Transporter.

Stena Line hankki 1980-luvulla kaksi skandinaavista lauttavarustamoa ja yhden hollantilaisen varustamon. Se osti SMZ Crown Line Holland -varustamon 1989 ja liitti Hoek van Holland–Harwich-reitin Pohjanmeren Stena Line -reitiksi. Varustamo kaksinkertaisti kokonsa 1990 hankkimalla Sealink British Ferries -yhtiön, joka aiemmin tunnettiin Sealink-nimisenä kunnes se osti Sea Containers Ltd:n vuonna 1984. Tästä tuli Sealink Stena Line, sitten Stena Sealink Line ja lopulta Stena Line (UK), joka nykyisin hoitaa kaiken Stenan lauttaliikenteen Ison-Britannian ja Irlannin välillä.

Vuonna 1996 Stena Line otti käyttöön sen 20 000 tonnin pika-alukset (HSS, high-speed sea service), jotka liikennöivät reiteillä Belfast–Stranraer, Holyhead–Dún Laoghaire ja Hoek van Holland–Harwich. Kolmen 1 500-paikkaisen pika-aluksen lisäksi Stena Line tilasi kaksi pienempää 900-paikkaista pika-alusta liikennöimään Ruotsin Göteborgin ja Tanskan Frederikshavnin välille. Vain toinen näistä pienemmistä pika-aluksista on valmistunut toisen jäädessä keskeneräiseksi telakan konkurssin vuoksi.

Vuonna 1998 Stena ja P&O European Ferries Ltd yhdistivät toimintansa Doverissa ja Newhavenissa ja ottivat käyttöön nimen P&O Stena Line. Vuonna 2002 P&O, joka jo omisti 60 prosenttia osakkeista, hankki Stenan 40 prosentin osuuden, ja niin siitä tuli koko P&O Stena Linen omistaja.

Vuonna 2000 Stena Line hankki Scandlines AB:n, joka on ruotsalainen lauttavarustamo, ja 2003 se ilmoitti sijoittavansa 70 miljoonaa puntaa Belfastin ja Skotlannin terminaalien kehittämiseen. Scandlinesin tanskalainen ja saksalainen varustamo eivät kuuluneet tähän kauppaan. Vuonna 2012 Stena osti Scandlinesin Itämeren puoleisia toimintoja ja laajentui Latvian ja Ruotsin sekä Saksan välisille linjoille.

1. helmikuuta 2022 Stena Line aloitti liikennöinnin reitillä Nynäshamn-Hanko.[1]

• M/S Aurora af Helsingborg (Helsingborg–Helsingør), ropax (Scandlines)
• M/S Finnarrow (Karlskrona–Gdynia), ropax
• M/S Götaland (Trelleborg–Travemünde), ropax (Scandlines)
• M/S Hamlet (Helsingborg–Helsingør), ropax (Scandlines)
• M/S Skåne (Trelleborg–Rostock), ropax (Scandlines)
• M/S Stena Adventurer (Holyhead–Dublin), ropax
• M/S Stena Baltica (Karlskrona–Gdynia), ropax
• M/S Stena Britannica (Hoek van Holland–Harwich), ropax
• M/S Stena Caledonia (Stranraer–Belfast), ropax
• M/S Stena Carisma (Göteborg–Frederikshavn)
• M/S Stena Carrier (Göteborg–Travemünde), roro-rahtilaiva
• M/S Stena Danica (Göteborg–Frederikshavn), autolautta
• HSS Stena Discovery (Hoek van Holland–Harwich) (poissa liikenteestä)
• M/S Stena Europe (Fishguard–Rosslare), autolautta
• HSS Stena Explorer (Holyhead–Dun Laoghaire)
• M/S Stena Freighter (Göteborg–Travemünde), rahtilaiva
• M/S Stena Germanica (Göteborg–Kiel), autolautta
• M/S Stena Gothica (Nynäshamn-Hanko 1.5.2022-)
• M/S Stena Hollandica (Hoek van Holland–Harwich), ropax
• M/S Stena Jutlandica (Göteborg–Frederikshavn), ropax
• M/S Stena Leader (Fleetwood–Larne), ropax
• HSC Stena Lynx III (Fishguard–Rosslare), pika-alus
• M/S Stena Nautica (Varberg–Grenå), ropax
• M/S Stena Nordica (Karlskrona–Gdynia), ropax
• M/S Stena Partner (Rotterdam–Harwich), ropax
• M/S Stena Pioneer (Fleetwood–Larne), ropax
• M/S Stena Saga (Oslo–Frederikshavn), autolautta
• M/S Stena Scandinavica (Göteborg–Kiel), autolautta
• M/S Stena Scanrail (Göteborg–Frederikshavn), ropax
• M/S Stena Seafarer (Fleetwood–Larne), ropax
• M/S Stena Searider (Hoek van Holland–Killingholme), ropax
• M/S Stena Seatrader (Holyhead-Dublin), ropax
• M/S Stena Trader (Hoek van Holland–Killingholme), roro
• M/S Stena Transfer (Rotterdam–Harwich), ropax
• M/S Stena Transporter (Rotterdam–Harwich), ropax
• M/S Stena Traveller (Hoek van Holland–Killingholme), ropax
• HSS Stena Voyager (Stranraer–Belfast)
• M/S Trelleborg (Trelleborg–Sassnitz), ropax (Scandlines)
• M/S Urd (Nynäshamn-Hanko 1.2.2022-)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stena Line Wikimedia Commonsissa