Steiermark

Steiermarkin pinta-ala on 16 401 km² ja se on täten Itävallan toiseksi suurin osavaltio Ala-Itävallan jälkeen. Osavaltio sijaitsee maan kaakkoisosassa ja rajautuu etelässä Sloveniaan (145 km raja). Naapuriosavaltiot ovat pohjoisessa Ylä-Itävalta ja Ala-Itävalta, idässä Burgenland ja lännessä Kärnten sekä Salzburg.

Steiermarkia kutsutaan usein "Itävallan vihreäksi sydämeksi", sillä noin 60 % sen pinta-alasta on metsää. Merkittävin osavaltion läpi virtaava joki on Mur (pituus Steiermarkin alueella 291 km), joka virtaa myös Grazin läpi. Muita merkittäviä jokia ovat Enns, Feistritz ja Raab. Suurin järvi Grundlsee sijaitsee Liezenin piirissä. Osavaltion korkein huippu on 2 995 m korkea Hoher Dachstein.

Steiermark on alppiseutua, jossa runsaasti mineraaliesiintymiä (rautaa, grafiittia, ruskohiiltä). Osavaltiossa on myös paljon maanviljelyä, viinin- ja hedelmäviljelyä sekä rauta- ja puuteollisuutta. Steiermarkin talous on jatkuvasti kääntynyt palvelualavaltaiseksi, kuten monissa muissakin kehittyneissä maissa. Steiermarkin talouskasvu on Itävallan suurimpia (vuonna 2004 3,8 %) mutta tämä talouskasvu on keskittynyt lähinnä alueen suurimman kaupungin Grazin alueelle.

Steiermark erosi 1000-luvulla Kärntenin herttuakunnasta. Maakreivit Leopold (1122–1129) ja Otakar III (1129–1164) hallitsivat sitä osana Baijeria, kunnes vuonna 1180 siitä muodostui itsenäinen Steiermarkin herttuakunta. Se liitettiin vuonna 1254 Unkariin, sitten Böömiin 1260 ja lopulta Habsburg-suvun hallintaan 1282. Alue kärsi 1330- ja 1340-luvulla useista luonnonkatastrofeista, kuten heinäsirkoista, maanjäristyksestä, maanvyörymästä ja rutosta. Myös 1400-luvun loppupuoli oli vaikeaa aikaa. Osmanien hyökkäys toistui vuosien 1473 ja 1483 välillä viisi kertaa. Sen sijaan 1600-luku oli suhteellisen rauhallinen kausi. Kärnten liitettiin vuonna 1782 Steiermarkiin, joskin se myöhemmin muodosti taas oman herttuakunnan. 1800-luvun kansallisuusaate synnytti Steiermarkissa erimielisyyksiä saksankielisten ja sloveenien välillä. Tämä johti ensimmäisen maailmansodan jälkeen siihen, että Steiermarkin sloveeninkielinen eteläosa liitettiin Jugoslaviaan. Tämä alue kuuluu nykyisin Sloveniaan.

Osavaltio on ollut kansanpuolueen (ÖVP) tukialuetta vuodesta 1945. Vuoden 2005 vaaleissa sosiaalidemokraatit (SPÖ) ottivat kuitenkin voiton paikallisjohtajansa Franz Vovesin johdolla, josta tuli kuvernööri (Landeshauptmann). Oikeistopopulistiset FPÖ ja BZÖ ovat saaneet jonkin verran kannatusta. Osavaltiohallituksen 9 paikkaa jakautuvat puolueille: 4 SPÖ, 4 ÖVP, 1 FPÖ.

Steiermark jakautuu 12 piiriin (Bezirke) ja Statutarstadtiin Graz, jolla on oma kunnanlakinsa. Pinta-alaltaan suurin piiri on Liezen. Lisäksi Steiermarkin eri alueista käytetään nimityksiä Ylä-Steiermark (Obersteiermark), Länsi-Steiermark (Weststeiermark) ja Itä-Steiermark (Oststeiermark).

Steiermarkin piirit ovat:

Vuonna 2005 Steiermarkissa asui 1 243 052 asukasta ja väestötiheys on 76 asukasta/km².

Osavaltion väestöstä 15 % on 0-14-vuotiaita, 61,9 % 15-59-vuotiaita, ja yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä on 23,1 %[1]. Steiermarkilaisten keski-ikä on noussut 15 vuodessa 36,2 vuodesta (1981) 41,3 vuoteen (2005)[2]. Odotettu elinikä on miehillä 76 ja naisilla 82,1 vuotta[3].

Vuonna 2005 Steiermarkissa asui 68 286 ulkomaalaista ja heidän osuus väestöstä oli 5,7 %[4]. Suurin osa ulkomaalaisista asuu pääkaupungissa Grazissa ja sen ympäristössä.

• Das Land Steiermark: Geografische Übersichten und administrative Einteilungen (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Steiermark Wikimedia Commonsissa

Itävallan osavaltiot

• Ala-Itävalta
• Burgenland
• Kärnten
• Salzburg
• Steiermark
• Tiroli
• Wien
• Vorarlberg
• Ylä-Itävalta