Steganografia

Steganografialla tarkoitetaan tiedon piilottamista. Termin alkuperä juontaa juurensa muinaiskreikan adjektiivista στεγανός [stegan'os] 'katettu, peitetty'. Piilotettava tieto voidaan kätkeä muun tiedon joukkoon, tai mihin tahansa, mistä sen huomaaminen on vaikeaa.

Steganografian historiaa

Kreikkalainen historioitsija Herodotos (noin 484–425 eaa.) kertoo Historiateoksessaan Histiaioksesta, joka halusi lähettää salaisen viestin vävylleen, Miletoksen hallitsija Aristagoraalle. Histiaios ajatti uskollisen orjansa pään kaljuksi ja tatuoitti viestin tämän päänahkaan. Kun hiukset olivat kasvaneet takaisin, Histiaios lähetti orjan Aristagoraan luo ja käski perille päästyään pyytää hiustenleikkuuta, jolloin viesti paljastui.[1]

Värilaser-tulostimet saattavat käyttää laitteen yksilöimiseen mahdollistavaa, normaalisti huomaamatonta mikropainatusta. Esimerkki suurennetusta HP Color Laserjet 3700 -printterin mustavalkoisen tulosteesta, jossa on keltaista mikropainatusta.

Mikrovalokuvausta on käytetty steganografian tekniikkana jo Saksan-Ranskan sodassa 1870. Tunnettu mikrovalokuvaukseen perustuva sovellus olivat Saksan agenttien 1940-luvulla käyttämät ns. mikropisteet, joissa optisesti pienennetyt viestit piilotettiin konekirjoitustekstin pisteiden kokoisiin filminegatiivin paloihin. Filmit kiinnitettiin pisteiden paikalle harmittomiin asiakirjoihin, jotka postitettiin vastaanottajalle.[2]

Steganografia digitaalisessa ympäristössä
Kuva voi paljastaa piilotettuja numeroita eri valossa: kuva valkoisessa, sinisessä, vihreässä ja punaisessa valossa.

Yleisimpiä steganografian toteutustapoja ovat esimerkiksi tiedon piilottaminen kuva-, musiikki-, video- tai tekstitiedostoon. Digitaaliseen kuvaan tietoa voidaan kätkeä esimerkiksi muuttamalla jokaisen kuvan pikselin väriarvoa vain vähän (siten että yksi piilotettavan viestin merkki jakaantuu useammalle pikselille). Tällä tavalla kuva näyttää vielä ihan normaalilta ihmiselle, mutta toisaalta kuvan sisältämä viesti voidaan purkaa vertaamalla kuvaa alkuperäiseen kuvaan. Toinen steganografian sovellus voisi olla esimerkiksi normaalissa tekstissä, missä oikea viesti on piilotettu jokaisen sanan ensimmäiseen alkukirjaimeen. Turvallisuuden parantamiseksi viesti voidaan salata ennen kätkemistä. Vanhempia muotoja ovat näkymätön muste ja viestin kirjoittaminen raakaan kananmunaan, joka keitetään. Kiinassa oli tapana että viesti kirjoitetaan hienolle silkille, joka rutistetaan palloksi, joka peitetään vahalla. Viestinviejä nielaisee vahapallon.

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Kahn 1996, 81
  2. Kahn 1996, 525
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.