Stefan Edberg
Stefan Bengt Edberg (s. 19. tammikuuta 1966 Västervik) on entinen ruotsalainen tennispelaaja. Hän voitti urallaan kuusi Grand Slam -turnausta kaksinpelissä ja kolme nelinpelissä. Edberg tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen parhaista syöttö–volley-pelaajista sekä herrasmiesmäisestä käytöksestään kentällä ja sen ulkopuolella.
Stefan Edberg | |
---|---|
Stefan Edberg vuonna 2007. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] Västervik [1] |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Tennispelaaja | |
Pituus | 187 cm |
Paino | 77 kg |
Kätisyys | oikea |
Ammattilaisena | 1983–1996 |
Palkintorahat | 20 630 941 USD |
Kaksinpeli | |
Paras sijoitus | 1. (13.8.1990) |
Turnausvoittoja | 42 |
Voitot/tappiot | 801–270 |
Grand Slam -turnauksissa | |
Australian avoimet | voitto (1985, 1987) |
Ranskan avoimet | loppuottelu (1989) |
Wimbledon | voitto (1988, 1990) |
Yhdysvaltain avoimet | voitto (1991, 1992) |
Nelinpeli | |
Paras sijoitus | 1 () |
Voitot/tappiot | 283–153 |
Aiheesta muualla | |
ITF | |
ATP | |
Ura
Edberg nousi tennismaailman tietoisuuteen menestyvänä junioripelaajana 1980-luvun alussa. Vuonna 1983 hän voitti kaikki juniorien Grand Slam -turnaukset. Ammattilaisena Edberg otti ensimmäisen turnausvoittonsa nelinpelissä vuonna 1983 Baselissa ja kaksinpelissä vuonna 1984 Milanossa.
Edberg voitti kaksi ensimmäistä Grand Slam -titteliään Australian avoimissa. Vuonna 1985 hän voitti maanmiehensä Mats Wilanderin suoraan kolmessa erässä ja vuonna 1987 viimeisissä ruohoalustalla pelatuissa Australian avoimissa isäntämaan Pat Cashin viiden erän kamppailussa. Vuonna 1987 hän voitti myös Australian avointen ja Yhdysvaltain avointen nelinpeliturnaukset parinaan maanmiehensä Anders Järryd.
Edberg selviytyi Wimbledonin loppuotteluun kolme kertaa, kaikki peräkkäisinä vuosina. Vuoden 1988 loppuottelu Boris Beckeriä vastaan kesti sateen vuoksi kolme päivää – Edberg voitti Beckerin neljässä erässä. Myös kahtena seuraavana vuonna Edbergin loppuotteluvastustajana oli Boris Becker. Vuonna 1989 Becker voitti turnauksen suoraan kolmessa erässä ja vuoden 1990 loppuottelun voitti puolestaan Edberg viiden erän kamppailun jälkeen.
Edberg nousi maailmanlistan kärkeen elokuussa 1990. Hän piti sijaa hallussaan loppuvuoden ja suuren osan myös vuosista 1991 ja 1992. Hän on myös International Tennis Federationin maailmanmestari vuodelta 1991.
Edbergin viimeiset Grand Slam -voitot tulivat Yhdysvaltain avoimissa: vuonna 1991 hän voitti yhdysvaltalaisen Jim Courierin suoraan kolmessa erässä ja seuraavana vuonna saman maan Pete Samprasin neljässä erässä.
Vuonna 1996 Edberg voitti Australian avoimissa kolmannen ja viimeisen Grand Slam -tittelinsä nelinpelissä parinaan Petr Korda.
Ainoa Grand Slam -turnaus, jota Edberg ei kyennyt voittamaan, oli Ranskan avoin tennisturnaus. Hän eteni turnauksen loppuotteluun kerran, vuonna 1989, mutta hävisi 17-vuotiaalle Michael Changille viidessä erässä. Yleensäkin Edberg menestyi paremmin nopeilla alustoilla: neljä hänen kuudesta kaksinpelin Grand Slam -turnausvoitostaan tuli ruoholla, joka on tennisalustoista nopein.
Edberg oli myös neljä kertaa voittamassa Davis Cupia Ruotsin joukkueessa: 1984, 1985, 1987 ja 1994. Hän pelasi yhteensä seitsemän kertaa Davis Cup -finaaleissa, mikä on Ruotsin ennätys. Edberg voitti Ruotsin joukkueessa myös vuosien 1988, 1991 ja 1995 World Team Cupin, joka on Davis Cupin jälkeen toiseksi arvostetuin miesten joukkuekilpailu tenniksessä.
Vuoden 1984 kesäolympialaisissa Los Angelesissa, joissa tennis oli näytöslajina, Edberg voitti kultaa miesten kaksinpelissä. Vuoden 1988 kesäolympialaisissa Soulissa Edberg voitti pronssia sekä kaksinpelissä että nelinpelissä.
Edberg voitti urallaan yhteensä 42 kaksinpeliturnausta ja 18 nelinpeliturnausta ja esiintyi ennätyksellisesti 54 peräkkäisessä Grand Slam -turnauksessa. Hän oli maailmanlistan kärjessä yhteensä 72 viikkoa. Edberg vastaanotti myös viisi kertaa ATP:n reilun urheiluhengen palkinnon (1988–1990, 1992 ja 1995). Tunnustuksena tästä saavutuksesta palkintoa kutsutaan nykyään nimellä "Edberg Sportsmanship Award". Vuonna 2004 hänet valittiin tenniksen kansainväliseen Hall of Fameen.
Grand Slam -loppuottelut kaksinpelissä
Kuusi voittoa
Vuosi | Turnaus | Vastustaja loppuottelussa | Tulos |
---|---|---|---|
1985 | Australian avoimet | Mats Wilander | 6–4, 6–3, 6–3 |
1987 | Australian avoimet | Pat Cash | 6–3, 6–4, 3–6, 5–7, 6–3 |
1988 | Wimbledon | Boris Becker | 4–6, 7–6, 6–4, 6–2 |
1990 | Wimbledon | Boris Becker | 6–2, 6–2, 3–6, 3–6, 6–4 |
1991 | Yhdysvaltain avoimet | Jim Courier | 6–2, 6–4, 6–0 |
1992 | Yhdysvaltain avoimet | Pete Sampras | 3–6, 6–4, 7–6, 6–2 |
Viisi tappiota
Vuosi | Turnaus | Vastustaja loppuottelussa | Tulos |
---|---|---|---|
1989 | Ranskan avoimet | Michael Chang | 6–1, 3–6, 4–6, 6–4, 6–2 |
1989 | Wimbledon | Boris Becker | 6–0, 7–6, 6–4 |
1990 | Australian avoimet | Ivan Lendl | 4–6, 7–6, 5–2 |
1992 | Australian avoimet | Jim Courier | 6–3, 3–6, 6–4, 6–2 |
1993 | Australian avoimet | Jim Courier | 6–2, 6–1, 2–6, 7–5 |
Aiheesta muualla
- Bud Collins, The Bud Collins History of Tennis, New York, New Chapter Press, , 2e painos (ISBN 978-0-942257-70-0, OCLC 456175786), s. 574. Tieto on haettu Wikidatasta.