Statiinit

Maksa muodostaa kolesterolisynteesin alkuvaiheessa mevalonaattia aineesta nimeltä 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A (HMG-CoA). HMG-CoA-reduktaasi toimii kolesterolisynteesin katalyyttina.

Statiinit estävät HMG-CoA-reduktaasin toimintaa, mistä aiheutuu, että maksa tuottaa vähemmän kolesterolia. Maksasolut kompensoivat kolesterolintuotannon vähenemistä lisäämällä LDL-reseptoriensa määrää. Tämä johtaa siihen, että maksaan saapuu verestä enemmän "pahana kolesterolina" tunnettua LDL-kolesterolia, mikä johtaa veressä olevan LDL-kolesterolin vähenemiseen.[1]

Statiinit vähentävät veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksia noin 30–40 prosenttia ja triglyseridipitoisuuksia 10–20 prosenttia.[1] Sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavan apolipoproteiini B:n määrä veressä saattaa kuitenkin jäädä liian suureksi siinäkin tapauksessa, että potilaan LDL-kolesterolin määrä saadaan viitearvojen sisälle.[9]

Vuonna 2012 julkaistussa 27 satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että statiinihoito alensi sydäntapahtuman riskiä 20-25 prosentilla ja vähensi 10 prosenttia kaikkien potilasryhmien kokonaiskuolleisuutta, kun LDL-kolesterolia alennettiin statiinihoidolla 40 mg/dL (eli noin 1.0 mmol/l). Intensiivisempi statiinihoito vähensi sydäntapahtuman riskiä vielä 15 prosenttia lisää.[2]

Vuonna 2019 julkaistussa 23 satunnaistettuun ja kontrolloituun kliiniseen tutkimuksiin perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että yli 64-vuotiaiden sydänsairaiden kokonaiskuolleisuus väheni 20 prosenttia, mutta oireettomien potilaiden kokonaiskuolleisuus ei vähentynyt lainkaan[3]. Vuonna 2020 julkaistiin vastaavanlainen 17 tutkimukseen perustuva katsaus, jonka tulos oli samantyyppinen: statiinien käyttö vähensi iäkkäiden sydänsairaiden kokonaiskuolleisuutta 18 prosentilla, mutta ei terveiden[4].

Lääketieteellisiä hoitoja puolueettomasti arvioivan[10] brittiläisen NNT-tietokannan mukaan sydänsairaiden potilaiden statiinihoito pelastaa viiden vuoden aikana hengen yhdeltä prosentilta hoitoa saaneista. Tämän lisäksi 2,5 prosentilta hoitoa saaneista estyy ei-kuolemaan johtava sydänkohtaus ja yhdeltä prosentilta estyy aivohalvaus. Statiinihoito aiheuttaa samalla ajanjaksolla kuitenkin 10 prosentille potilaista lihasvaurion ja 2 prosentille diabeteksen.[11] Statiinit lisäävät lisäksi kaikilla potilasryhmillä riskiä saada aivoverenvuoto[12].

Aiemmin luultiin, että aikuistyypin diabeteksen riski lisääntyisi vain lievästi, mutta kokeellisissa interventiotutkimusissa on sittemmin havaittu, että statiinien käyttäjillä ilmenee tutkimuksesta riippuen 25–48 prosenttia enemmän diabetekseen sairastumista kuin plaseboa nauttineilla.[13][14] Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistun suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäävät diabetesriskiä, mutta pravastatiinilla ei havaittu haitallisia vaikutuksia. Statiinihoito vähensi kuuden vuoden seurantajakson aikana tutkimukseen osallistuneiden insuliiniherkkyyttä keskimäärin 24 prosenttia ja insuliinieritystä 12 prosenttia sekä lisäsi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä 46 prosenttia.[15]

Lihaksiin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia kontrolliduissa tutkimuksissa, mutta niitä on esiintynyt väestöseurantatutkimuksissa 5-20 prosentilla statiinien käyttäjistä. Syynä eroihin saattaa olla se, etteivät kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneet potilaat ole olleet edustava otos statiinien käyttäjistä, jotka ovat usein iäkkäitä, monisairaita ja monilääkittyjä. Myös esimerkiksi alkoholismi altistaa statiinien aiheuttamille lihashaitoille.[16] Statiinin aiheuttamat lihasoireet katoavat yleensä muutamassa viikossa lääkkeen lopetuksen jälkeen[17], mutta vuonna 2010 julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan lähes kolmannes lihasten hermotukseen kohdistuneita haittavaikutuksia saaneista kärsi lihasoireista edelleen puolen vuoden kuluttua lääkityksen lopettamisesta ja 17 prosentilla esiintyi edelleen kohonneita kreatiinikinaasipitoisuuksia[18].

Statiinien aiheuttama lihashaitta alkaa usein muutaman kuukauden sisällä hoidon aloituksesta, mutta se saattaa alkaa myös vasta vuosien kuluttua. Raajalihaksissa saattaa esiintyä kipua, heikkoutta tai kramppeja. Oireettomassa myopatiassa esiintyy pelkkää veriplalsman kreatiinikinaasipitoisuuden suurenemista. Rhabdomyolyysissa luurankolihasten tuhoutumisesta syntyvä myoglobinuria vaurioittaa munuaisia. Auotimmuunireaktioksi epäilty nekrotisoiva myopatia jatkaa etenemistä, vaikka statiinilääkitys lopetettaisiin.[16] Lihasoireet pitää aina tutkia erikseen, koska niihin saattaa liittyä lihaskudoksen hajoamista, mikä voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia munuaisvaurioita[19]. Statiinien käyttäjillä esiintyy myös muita enemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja pehmytkudosvammoja kuten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja luiden sijoiltaanmenoja.[20]

Statiinit saattavat tulehduttaa ja vaurioittaa maksaa etenkin silloin, kun niiden rinnalla käytetään muita maksatoksisia aineita kuten alkoholia tai kalsiumkanavasalpaajia.[21] Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä[22].

Statiinien on havaittu aiheuttavan keskivartalolihavuutta samassa suhteessa kun se alentaa potilaiden LDL-kolesterolin tasoa[23]. Statiinit voivat aiheuttaa myös näöntarkkuuden heikentymistä ja muita näköhäiriöitä[24].

Statiinit aiheuttavat etenkin iäkkäille käyttäjille edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi usein myös kognitiivisia ongelmia ja väsymystä[25]. Vuonna 2021 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan aivo-veriesteen läpäisevien lipofiilisten statiinien kuten simvastatiinin, atorvastatiinin ja lovastatiinin käyttö kaksi- ja puolinkertaistaa lieviä kognitiivisia ongelmia omaavien riskin sairastua dementiaan. Riskin suureneminen kyseiselle tasolle koski niitä, jotka olivat saaneet kokonaiskolesterolinsa tasolle 5,33 mmo/l tai vielä alhaisemmaksi.[26]

Vuonna 2015 julkaistussa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa havaittin, että statiinien käyttö lisäsi vanhenevien naisten aggressiivisuutta mutta vähensi miesten aggressivisuutta etenkin niillä naisilla ja miehillä, joiden aggressiivisuuden taso oli lähtötilanteessa matalampaa kuin muilla. Miesten aggressiivisuuden väheneminen liittyi siihen, että statiinien käyttö vähensi heidän testosteronitasojaan. Lisäksi havaittiin, että statiinit aiheuttivat unihäiriöitä. Tutkittavat nauttivat 20 milligrammaa simvastatiinia tai 40 milligrammaa pravastatiinia[27].

Muita mahdollisia haittavaikutuksia ovat seksuaalielämän häiriöt[28]. Statiinien käyttö 16-kertaistaa myös riskin sairastua perifeeriseen neuropatiaan eli ääreishermoston rappeumaan[29].

Statiineihin kuuluvat seuraavat lääkkeet:

Statiini	Kuva	Tuotenimi	Valmistus	Metabolism[30]
Atorvastatiini		Orbeos, Lipitor, Torvast	Synteettinen	CYP3A4
Fluvastatiini		Lescol, Lescol XL	Synteettinen	CYP2C9
Lovastatiini		Mevacor, Altocor, Altoprev	Käyminen. Löytyy luonnosta osterivinokkaasta ja punaisesta riisistä.	CYP3A4
Pravastatiini		Pravachol, Selektine, Lipostat	Käyminen, johdannainen.	Non CYP[31]
Rosuvastatiini		Crestor	Synteettinen	CYP2C9 and CYP2C19
Simvastatiini		Zocor, Lipex	Käyminen, johdannainen.	CYP3A4

Lisäksi on olemassa serivastatiini, mevastatiini ja pitavastatiini, jotka eivät ole Suomessa myynnissä.^lähde?

• Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

• Leino Utriainen: Statiinin uhrit. Atar Kustannus, 2013. ISBN 978-952-7015-02-5.

• Terveyskirjasto: Statiini