Staraja Russan piiri

Novgorodin alueen keskiosassa sijaitseva Staraja Russan piiri rajoittuu idässä Parfinon, kaakossa Demjanskin ja Marjovon, lounaassa Poddorjen, lännessä Volotin ja luoteessa Šimskin piireihin sekä pohjoisessa Ilmajärveen. Pinta-alasta 59,3 % on metsää, 24,0 % maatalousmaata ja 12,8 % teollisuus- tai muuta tuotanto- tai liikennealuetta.[2]

Seutu kuuluu Ilmajärven alankoon. Tärkeimmät joet ovat Lovat, Polist, Porusja, Tuleblja, Psiža, Perehoda ja Sneža. Hyötykaivannaisia ovat karbonaattimineraalit, savi, turve ja kivennäisvesi. Suojeltuja luonnonmuistomerkkejä ovat Ilmajärven klintti, Psižajoen laakso, Krekša- ja Tulebljajokien sekä Podolžinon tammimetsät, Dubravan maisemapuisto Podtsepotšjen kylän luona, Živonosnyi istotšnik -niminen lähde, Krivetsin kalliopaljastuma Polistin varrella ja Kulitšnyi lugin lintualue.[2]

Piiriin kuuluu Staraja Russan kaupunkikunta ja seitsemän maalaiskuntaa: Ivanovskoje, Mednikovo, Nagovo, Novoselski, Velikoje Selo, Vzvad ja Zalutšje[3]. Hallinnollinen keskus on Staraja Russan kaupunki, josta on 99 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin[4]. Astrilovon, Bolšije Boryn, Susolovon ja Tulebljan maalaiskunnat yhdistettiin Velikoje Seloon, Bolšoje Voronovon, Borisovon, Buregin ja Lunšinon kunnat Nagovoon, Korovittšinon ja Pinajevy Gorkin kunnat Zalutšjeen, Davydovon kunta Mednikovoon ja Probuždenijen kunta Novoselskiin sekä Svjatogoršan ja Utuškinon maalaiskunnista muodostettiin Ivanovskojen kunta vuonna 2010[5].

Staraja Russa on piirin ainoa kaupunkiasutus. Siellä asuu 67,9 % piirin väestöstä.[1] Asutuskeskuksia on yhteensä 291.

Staraja Russa on yksi Venäjän vanhimmista kaupungeista. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1167. Novgorodin tasavaltaan kuulunut kaupunki oli huomattava suolan tuotannon keskus. Sen kautta kulki tärkeä kulkureitti, joka aikaisemmin tunnettiin viikinkien idäntienä.[6]

Vuonna 1773 muodostettiin Novgorodin kuvernementtiin kuulunut Staraja Russan kihlakunta. Se lakkautettiin vuonna 1824, mutta perustettiin uudelleen vuonna 1859. Vuonna 1927 muodostettiin aluksi Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuulunut Staraja Russan piiri, joka toisen maailmansodan aikana oli saksalaisten miehittämä. Piiri liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen vuonna 1944. Kaupunkia ympäröivä maaseutu muodosti vuosina 1963–1965 Staraja Russan maaseutupiirin.[7]

Staraja Russan kautta kulkevat Šimskin, Loknjan ja Nevelin sekä Jaželbitsyn, Demjanskin, Zalutšjen ja Soltsyn väliset maantiet sekä Bologojen ja Dnon välinen rautatie[2].

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut ja hallinto, jalostus (33,9 % vuonna 2010), sähkön, kaasun ja veden tuotanto ja jakelu (8,8 %) sekä kauppa (5,4 %). Piirissä toimii koneenrakennus- ja metalliteollisuutta, elintarvike-, rakennustarvike- ja puunjalostusteollisuutta sekä kevyttä teollisuutta. Tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat lentokonekorjaamo, Staroruspriborin laitetehdas, Himmašin konepaja sekä lihajalostamo.[2] Maataloutta ja kalastusta harjoittaa 12 maatalousyritystä ja 31 yksityistilaa. Maatalous tuottaa lähinnä maitoa ja lihaa.[8]

Piirissä toimii 13 lastentarhaa, 20 yleissivistävää koulua, ammattikoulu, lukio, kaksi keskiasteen oppilaitosta ja kolme korkeakoulujen haaraosastoa. Terveys- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat piirisairaala, tuberkuloosi- ja mielisairaalat, kolme poliklinikkaa, neljä lääkärin vastaanottoa, 28 lääkintäasemaa, ensiapuasema, vanhusten ja perheiden sosiaalipalvelukeskukset, vanhainkoti ja lastenkoti. Kulttuurilaitoksia ovat kulttuurikeskus, elokuvateatteri, kansantaiteen keskus, lasten taidekoulu, nuorisokeskus sekä kaupungin ja maaseudun kulttuuritalot ja kirjastot.[8]

Seudulla sijaitsee useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja sekä uhrikiviä. Robjajoen varrella Gromkovossa sekä Lovatin rannalla Rahlitsyssa ja Šelgunovossa on muinaislinnat. Arkeologisiin kohteisiin kuuluu myös Starajan Russan kaupungin keskiaikainen kulttuurikerros. Rakennusmuistomerkkejä ovat Staraja Russan kirkot, synagoga ja kylpylä sekä vanhat julkiset ja asuinrakennukset sekä maaseudun kirkot, luostarit, tsasounat, kartanoalueet ja talousrakennukset. Seudulla on lukuisia toisen maailmansodan muistomerkkejä.[2]

Piirin matkailupotentiaali perustuu seudun historiallisiin nähtävyyksiin, maaseudun kulttuurimaisemiin sekä Staraja Russassa toimivaan kivennäisvesi- ja mutakylpylään[2]. Kaupungissa on kotiseutumuseo, sotahistoriallinen museo ja Fjodor Dostojevskin kotimuseo. Majoituspalveluja tarjoaa 168-paikkainen hotelli Polist.[8]

• Staraja Russan piirin sivusto (venäjäksi)