Star Trek: Ensimmäinen yhteys

Star Trek – ensimmäinen yhteys (engl. Star Trek: First Contact) on suosittuihin Star Trek -televisiosarjoihin perustuva kahdeksas elokuva, joka valmistui vuonna 1996. Se oli toinen Star Trek: The Next Generationin näyttelijöiden esittämä elokuva. Elokuvan ohjasi Jonathan Frakes ja musiikista vastasi Jerry Goldsmith.

Star Trek – ensimmäinen yhteys
Star Trek: First Contact
Ohjaaja Jonathan Frakes
Käsikirjoittaja Rick Berman
Ronald D. Moore
Brannon Braga
Tuottaja Rick Berman
Säveltäjä Jerry Goldsmith
Kuvaaja Matthew F. Leonetti
Leikkaaja John W. Wheeler
Pääosat Patrick Stewart
Brent Spiner
Jonathan Frakes
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Levittäjä UIP-Dunafilm
Netflix
Vudu
Ensi-ilta 22. marraskuuta 1996
Kesto 111 min
Alkuperäiskieli englanti
Edeltäjä Star Trek – sukupolvet
Seuraaja Star Trek – kapina
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Borgit yrittävät estää vuoteen 2063 matkustamalla kolmannen maailmansodan kokenutta ihmiskuntaa saamasta ensimmäistä yhteyttä avaruudessa oleviin muihin kulttuureihin. Borgien tarkoituksena on sulauttaa ihmiskunta osaksi kollektiiviaan. Ensimmäinen yhteys edellyttää Zefram Cochranen valoa nopeampaa ensilentoa poimuenergiaa hyväksikäyttäen; tämän on tapahduttava tarkalleen oikealla hetkellä, jotta tutkimuslennolla oleva vulkanuslaisten tutkijoiden alus havaitsisi poimukuviot alueella, jossa niitä ei heidän tietojensa mukaan pitäisi esiintyä, ja täten lähtisi tutkimaan asiaa.

Tämän alun perin mannertenväliseksi ohjukseksi rakennetun ensimmäisen Maan poimualuksen Feenixin tuhoaminen ennen kuin se saavuttaisi poimunopeuden ja siten siis historian muuttaminen on borgien juonen ydin.

Kapteeni Jean-Luc Picard pysäyttää borgit matkustamalla Borg-pallon perään menneisyyteen Enterprise-E:llä.

Tarina alkaa kun tuliterä, koeajossa ollut Enterprise-E määrätään partioajoon romulaanien neutraalille vyöhykkeelle - vaikka syytä ei ole. Tosiasiassa amiraali Hayes epäilee jo kertaalleen assimiloidun mutta siitä vapautumaan onnistuneen kapteeni Picardin luotettavuutta jos hän joutuisi borgeja vastaan. Picard onkin todella huolissaan:

»Kapteenin lokikirja, tähtipäivämäärä 50893.5. Lähes kuusi vuotta pelkäämäni hetki on koittanut. Borgit, tappavin vihollisemme, on aloittanut hyökkäyksen Federaatiota vastaan, ja tällä kertaa on mahdollista, ettemme voi torjua heitä»

Taistelu tuleekin ja borgien kuutioalus tuhoaa maan laivastoa vaivatta; mm. amiraali kaatuu lippulaivansa tuhoutuessa. Nyt Picard päättää katsoa sokealla silmällä ja puuttuu taisteluun. Tilanne kääntyykin ratkaisevasti, ja mm. kapteeniluutnantti Worf pelastetaan taisteluvaurioisesta Defiant-aluksestaan siirtimen avulla juuri kun hän on todennut että ehkä olisi hyvä päivä kuolla ja aikonut ohjata aseettomaksi vaurioituneen aluksensa päin kuutiota.

Enterprise-E ja muut Federaation alukset onnistuvat tuhoamaan borgien kuution, mutta siitä irtoaa pienempi palloalus, joka livahtaa aikapoimuun; kun Enterprise palaa Maapallolle, havainnointilaitteet kertovat että planeetalla on vain borgeja - eli aikapoimuun paenneet borgit olivat onnistuneet muuttamaan historian kulkua. Enterpriseä olivat aikapoimun pyörteet suojanneet aikajanan muutoksilta.

Picard päättää seurata hyökkääjiä samaan aikapoimuun, ja tästä käynnistyy varsinainen tarina. Borgien palloalus tulittaa avaruudesta Montanassa olevaa ohjustukikohtaa, jossa poimualusta rakennetaan, mutta Enterprise tuhoaa borgien pallon.

Poimualus löytyy; se on vaurioitunut mutta korjattavissa. Beverly Crusher siirtää säteilyvammoja saaneen Lilyn (Alfre Woodard) mukanaan Enterprisen sairasosastolle; vammojen parannus on 24. vuosisadan lääketieteelle pikkujuttu.

Riker ja laskeutumispartio löytävät poimualuksen rakentajat ja avustavat korjaustyössä, joskin Cochranen taivuttelu lentäjäksi on todella työlästä: joku lipsauttaa että hän tulee olemaan legenda tulevaisuudessa - mikä ei ole ensinkään hänen mieleensä. Vielä vähemmän hän pitää ajatuksesta, että hänelle pystytettäisiin paikalle patsas.

Riker, Troi ja Geordi onnistuvat lopulta puhumaan tiedemiehen ympäri ja valmistelut pääsevät vauhtiin.

Vielä lähtövalmisteluja tehtäessäkin Riker hämmentää tiedemiestä toistamalla kuulemansa repliikin:

»Älä yritä olla suurmies,ole vain MIES. Historia hoitakoon loput»

jonka Cochrane ryttää toteamalla :

» Tuo on pelkkää retoriikkaa! Kuka tuollaistakin menee sanomaan!»

- mihin Riker nauraa:

»SINÄ - kymmenen vuoden kuluttua!»

USA:n ilmavoimien tähtimerkki

Cochrane vaikenee hämillään ja keskittyy valmisteluihin.

Lopulta alus on lentokunnossa; miehistöön lähtevät Cochrane, Riker ja Geordi. Steppenwolfin "Magic Carpet Ride"n soidessa ohjaamossa poimualus Feenix kohoaa lennolleen. Sen kyljessä loistaa vielä näkyvä USA:n ilmavoimien tähtimerkki.

Sillä välin borgit onnistuvat valtaamaan Enterprisen; yhteyttä omiinsa ja siis lisäapua he eivät tosin saa, koska Picard, Worf ja luutnantti Hawk onnistuvat irrottamaan pääantennin kiinnitykset; borgit olivat muuttamassa antennia omaksi yhteyslaitteekseen. Magneettilukkojen avautuessa antenni kohoaa irrallaan avaruuteen ja voidaan tuhota:

»Assimiloi TÄMÄ!»

karjuu Worf kaikkein verenhimoisimpaan klingonityyliinsä tuhotessaan leijuvan antennin vaiheiskiväärinsä teholaukauksella.

Voiton hinta on tosin hirveä: luutnantti Hawkin henki assimiloitumisen kautta.

Picard ja Worf palaavat alukseen; pitkän väittelyn jälkeen Picard päättää evakuoida lopun miehistönsä pelastuskapseleilla ja tuhota Enterprise-E:n. Haikeissa tunnelmissa lääkäri Crusher toteaa ennen kapseliin menoaan:

»Se sitten Enterprise-E -stä - tuttavuutemme jäi lyhyeksi.... mitä luulette, kapteeni - rakentavatkohan he uuden?»

- mihin Picard toteaa ironisesti:

»Kyllä aakkosissa kirjaimia riittää!»

ja määrää miehistön lähtemään. Hän antaa Lilylle tehtävän viedä ohjeet miehistölle: näiden tulee hakeutua piiloon sellaiseen paikkaan jossa eivät sotkisi historiaa. Itse hän jää alukseen yrittämään pelastaa borgien vangiksi joutuneen Datan, joka oli edellisellä kerralla pelastanut jo assimiloidun Picardin borgeilta.

Seikkailun varsinaiseksi sankariksi kohoaa hiukan yllättäen Data. Hän näyttää menneen borgien puolelle ja sammuttaa Picardin käynnistämän itsetuhon sekä kytkeytyy päätietokoneeseen. Nyt laukaistaan neljä kvanttitorpedoa kohti poimualusta - mutta viime hetkellä Data ohjaakin ne täpärästi ohi, ja samassa Feenix livahtaa poimuun, vain sekunteja sen jälkeen kun borgien kuningatar oli hekumoinut Picardille:

»Katso tulevaisuutesi tuhoa!»

Kaukana avaruudessa vulkaanit havaitsevat poimujäljen.

Selitys tähän on se, että Data pystyy lopulta - 0,68 sekunnin epäröinnin jälkeen - torjumaan borgien viettelevän tarjouksen näennäisestä täydestä ihmisyydestä. Hänen monipuolisen juonittelun taitoon ohjelmoitu mielensä pystyy antamaan kuitenkin loppuun asti kuvan, että hän olisi siirtynyt borgien puolelle; hän sovittaa liikkeensä ja kommenttinsa niin, että Picardia assimiloimaan ryhtyä aikonut kuningatar kiinnittääkin huomionsa historian muuttamiseen eli poimualuksen tuhoamiseen - mutta vain sekunti ennen osumaa ilmeneekin että Data ei olekaan vaihtanut puolta: torpedot menevät ohi, ja samassa näkyy poimukuvio.

Kuningatar hämmentyy pahan kerran, ja ennen kuin hän saa koottua itsensä, alkaakin viimeinen taistelu ihmisten ja borgien välillä: Data lausuu kolkolla äänellä

»Vastarinta on turhaa!»

- ja murskaa nyrkillään poimuytimeen liittyvän plasman jäähdytysaineen tankin, jonka ihmiskudokset tuhoava ilmaa painavampi sisältö virtaa valvomoon, ja sellaisella voimalla että virtaus paiskaa Datan itsensä päin lähintä rakennelmaa.

Irti borgien otteesta päässyt Picard onnistuu pakenemaan myrkyltä kiipeämällä roikkuviin johtoihin; borgikuningatar yrittää tarrata hänen jalkoihinsa, mutta Data kiskoo mekaanisen naisen takaisin, ja kamalan parkunan säestämänä kuningatar kaatuu lattialle pelkkänä metalliluurangon jätteinä. Muut borgit tuhoutuvat yhtaikaisesti keskusmielen sammuessa ja heidän elämänsä päättyy. Samassa Datan kaikessa hiljaisuudessa hetkeä aiemmin ohjelmoima automaattisen korjauslaitteiston viive päättyy: laitteisto paikkaa murtuman ja tasanteelle päässyt Picard ohjelmoi ilmastoinnin johtamaan myrkkykaasun pois joten kaappaus on ohi.

Borgikuningattaren jäännökset sätkivät vielä heikosti lattialla Picardin tullessa niiden luo. Kapteeni poimii pääkallon ja selkärangan jäännökset käteensä, repii viimeiset johdot irti ja lopunkin tuikkeen sammuessa heittää ne kädestään: borgit ovat historiaa!

Datalle jää kasvoihin ja käsivarteen suuri läikkä kohdalle, josta borgien asentama keinotekoinen ihmisiho tuhoutui - muuten kaasu ei vaikuttanut häneen. Picard auttaa hänet jaloilleen ja he sopivat työnjaosta; Data jää korjaamaan vaurioita, kun Picard telesiirtyy Maahan.

Vulkaanien laskeuduttua maahan kapteeni kokoaa joukkonsa, hyvästelee varoittaen Cochranen väen ja Enterprisen väki telesiirtyy takaisin alukseensa.

Enterprise ajaa sykäysvoimalla Kuun taakse, missä se on sellaisessa asemassa etteivät vulkaanit näe sen poimujälkeä. Data laskee oikeat koordinaatit aikapoimulle ja Enterprise palaa omaan aikaansa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

 Patrick Stewart  Kapteeni Jean-Luc Picard  
 Brent Spiner  Komentaja Data  
 Jonathan Frakes  Kapteeni William T. Riker  
 LeVar Burton  Komentaja Geordi La Forge  
 Michael Dorn  Kapteeniluutnantti Worf  
 Gates McFadden  Tri. Beverly Crusher  
 Marina Sirtis  Deanna Troi  
 Alfre Woodard  Lily Sloane  
 James Cromwell  Tri. Zefram Cochrane  
 Alice Krige  Borgien kuningatar  
 Neal McDonough  Luutnantti Sean Hawk  
  Michael Horton  Luutnantti Daniels  

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.