Stan Brakhage
James Stanley ”Stan” Brakhage [ˈbrækədʒ] (14. tammikuuta 1933 – 9. maaliskuuta 2003) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimmistä kokeellisten elokuvien tekijöistä.
Viisi vuosikymmentä kestäneen uransa aikana Brakhage tuotti suuren ja monipuolisen kokoelman lyhytelokuvia, joissa hän tutki erilaisia lähestymistapoja ja tekniikoita, kuten ei-narratiivisuutta, käsivarakuvausta, filmille maalaamista, nopeita leikkauksia, filmin naarmuttamista ja päällekkäisvalotusta. Brakhagea kiinnostivat mytologia, musiikki, runous ja visuaaliset ilmiöt ja hän pyrki näyttämään yksityiskohdissa piileviä yleisiä ilmiöitä. Hänen teostensa teemoja olivat syntymä, kuolema,[1] seksuaalisuus[2] ja viattomuus.[2]
Brakhage aloitti uransa 1950-luvulla, mutta vasta 1960-luvulla hän alkoi saavuttaa enemmän suosiota avantgarde-elokuvapiireissä. Myöhemmin oman ohjaajauransa juonut Jonas Mekas kehui kriitikkona vuolaasti Brakhagen työtä. Yksi Brakhagen avainteoksista on viidessä osassa vuosina 1961–1964 julkaistu, mutta usein yhtenä kokonaisuutena esitettävä Dog Star Man.[3]
Brakhage vieraili Iisalmen Kamera -tapahtumassa heinäkuussa 1991.[4] Jim Sheridanin muotokuva Brakhagesta (Brakhage, Sphinx Productions, Kanada, 1998) esitettiin Yle Teemalla heinäkuussa 2005.[5]
Lähteet
- Rosenbaum, Jonathan: The Act of Seeing with One's Own Eyes Chicago Reader. Viitattu 26.3.2011.
- Senses of Cinema: Stan Brakhage
- Kononen, Arto: Stan Brakhage: Dog Star Man, Syyskuun 2015 leffaillat, Elokuvakerho Montaasi 1.9.2015, viitattu 29.9.2015.
- Apunen, Matti: ”Näin sen näin 1991”, Elävän kuvan vuosikirja 1992, s. 77. Suomen elokuvasäätiö, 1992.
- Ateljee: Brakhage (Arkistoitu – Internet Archive), Yle Teema 22.7.2005, viitattu 29.9.2015.
Kirjallisuutta
- Field, Simon; Brakhage, Stan (1979): Stan Brakhage : an american independent film-maker. London : The Arts Council of Great Britain. ISBN 0-7287-0218-5.
- Elder, Bruce (1998): The Films of Stan Brakhage in the American tradition of Ezra Pound, Gertrude Stein and Charles Olson. Wilfrid Laurier University Press 1998.