St1 Nordic

St1-automaattiasema Jyväskylässä

Vuonna 2021 konserniin kuului 1290 asemaa, joista[2]:

• 35 prosenttia Suomessa
• 41 prosenttia Ruotsissa
• ja 24 prosenttia Norjassa

St1 on kehittänyt uusia polttoaineita, kuten dieselpolttoaineet S1 Diesel plus ja St1 Diesel Max. Diesel plus on suunniteltu henkilöautoille ja korkean setaanilukunsa ansiosta se parantaa auton moottorin vääntö- ja kiihtyvyysominaisuuksia. Raskaalle kalustolle tarkoitettu Diesel Max taas sisältää lisäaineita, jotka pitävät moottorin suuttimet ja palotilat puhtaina karstasta.[11] Flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-polttoainetta valmistetaan biojätteistä tehdystä etanolista.[12]

Suomen Shell-asemille myydään Shellin ja Ferrarin yhteistyössä kehittämää Shell V-Power Nitro+ -bensiiniä. Siinä käytetään Friction Modification -teknologiaa, joka vähentää kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä muodostamalla siihen suojaavan kalvon. Kun moottorissa on vähemmän kitkaa, se toimii tehokkaammin.[13]

Vuonna 2021 St1:n markkinaosuus Suomessa myytävästä petrolista oli 23 % ja dieselistä 19 %. Ruotsissa markkinaosuudet olivat petrolista 20 % ja dieselissä 16 %. Norjassa myytyjen tuotteiden markkinaosuudet olivat petrolilla 17 % ja dieselillä 17&.[2]

St1 kehittää aktiivisesti fossiilista energiaa korvaavia kotimaisia energiatuotteita, joihin kuuluvat liikenteen edistyneet biopolttoaineet, puhtaan tuulisähkön tuotanto, uusiutuva, saasteeton geoterminen lämmöntuotanto ja maalämpöjärjestelmät.[5]

Vuonna 2014 St1 tuotti etanolia viidessä tehtaassa: Lahdessa, Vantaalla, Haminassa, Jokioisissa ja Hämeenlinnassa. Valmistukseen käytetään kotitalouksien biojätteitä ja teollisuuden ylijäämiä (esim. taikinajäämät leipomoista, kaupan jätteet kuten vanhentunut leipä, olut- ja makeistuotannon jätteet, elintarviketeollisuuden sokeri- ja tärkkelyspitoiset jätteet), joista tehtyä bioetanolia käytetään polttonesteiden biokomponenttina. Yhtiön käyttämällä Etanolix-teknologialla tehdyn etanolin fossiiliset elinkaaripäästöt ovat hyvin pienet. Etanolista valmistetaan flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-korkeaseosetanoli-polttoainetta, mutta siitä saadaan myös biokomponentti bensiiniin.[14]

Yhtiö on kehittänyt myös Cellunolix-tekniikan, jossa etanolin valmistamiseen käytetään erilaisia metsäteollisuuden tai -talouden tähteitä.[15]

St1 on perustanut uuden biojalostamon Göteborgiin, joka aloittaa toimintansa vuonna 2023 ja keskittyy uusiutuvaan dieseliin ja uusiutuviin lentopolttoaineisiin. Jalostamon vuosittaisen kapasiteetin kerrotaan olevan noin 200 000 tonnia.[16]

Valion ja St1:n yhdessä omistama Suomen Lantakaasu aikoo rakentaa 8–10 biokaasu- ja nesteytyslaitosta vuoteen 2030 mennessä. Laitokset muuttavat maitotilojen lannan ja muut sivuvirrat uusiutuvaksi biokaasuksi, jota hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Ensimmäinen laitos avataan Pohjois-Savoon. Nesteytettyä biometaania tuottava laitos ja sen viereen sijoittuva biokaasumädättämö otetaan käyttöön vuonna 2026. Laitoksen vuosittainen kapasiteetti on noin 125 gigawattituntia ja sen avulla maatalouden ja liikenteen päästöjä voidaan vähentää vuosittain 71 000 tonnia. Yritys aikoo hajauttaa biokaasutoimintaansa jopa yksittäisille maatiloille.[10] Laitoksella on tarkoitus tuottaa myös kiertolannoitetta, jolla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat lannoitteet.[17] Biokaasua on tarkoitus myydä St1:n raskaan liikenteen tankkauspisteillä. Valio ja St1 aikovat käyttää lantabiokaasua myös omiin tarpeisiinsa.[18]

Pääartikkeli: Otaniemen syväreiät

St1 Deep Heat rakentaa yhdessä Fortumin kanssa Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla toimivan teollisen mittakaavan lämpölaitoksen.[19]

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että yhtiöt alkavat rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitoksen suunnittelee St1 Deep Heat Oy ja se tulee sijaitsemaan Fortumin lämpölaitoksen alueella Otaniemessä.[20]

Huhtikuussa 2018 ensimmäinen voimalassa hyödynnettävästä reiästä ylsi 6,4 kilometrin syvyyteen. Otaniemessä on kymmenen kilometrin säteellä kaksi reikää, joista toisen syvyys oli 3,3 kilometriä. Ensimmäiseen reikään pumpattavan veden on tarkoitus siirtyä naapurireikään maassa olevien säröjen kautta noin 6,4 kilometrin syvyydessä. Maan läpi kulkiessaan vesi lämpenee noin 120-asteiseksi. Toukokuussa 2018 alkaneessa kuukauden kestäneessä koepumppauksessa kerättiin tietoa säröistä niin, että naapurireikä osataan kohdentaa oikein. Lämmin vesi pumpataan lämmönvaihtimien kautta Espoon kaukolämpöverkkoon, Fortumin lämpölaitokselle ja sillä voidaan kattaa noin kymmenes Espoon kaukolämmön tarpeesta. Reikä on St1:n mukaan maailman neljänneksi syvin.[21]

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että ensimmäinen noin 6,5 kilometrin syvyinen reikä on valmis ja toisen kaivon porausta jatketaan elokuussa 2019. Kaivon syvyydestä puuttuu kolmisen kilometriä ja porauksen odotetaan valmistuvan puolessa vuodessa. St1 Deep Heatin tavoite on koekäyttää laitosta kesällä 2020.[22]

Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilottiprojektista keväällä 2022. Lämpökaivot oli porattu tavoitesyvyyteen, mutta vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen. St1 kertoi jatkavansa tuotekehittelyä. Pilotin avulla on kehitetty uutta liiketoimintaa, jota hyödynnetään taloyhtiöiden lämmityksessä.[23]