Split-Dalmatia

Split-Dalmatian piirikunta (Splitsko-dalmatinska županija) on piirikunta Dalmatiassa Kroatiassa. Sen pääkaupunki on Split. Piirikunnan asukasluku on 463 676 asukasta (2001), pinta-ala on 4 534 km².

Split-Dalmatia
Hallintokeskus Split
Valtio  Kroatia
Hallinto
 – Župan Ante Sanader (HDZ)
Pinta-ala
 – kokonaispinta-ala 4 534 km²
Väkiluku (2001) 463 676
 – Tiheys 102,27 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1

Piirikunta jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan: takamaaylänköön (Dalmatinska zagora), jossa on useita karstikenttiä; kapea rannikkokaistale, jonka asukastiheys on suuri; sekä saaret. Osa Dinaarisista Alpeista, mukaan lukien Dinara, muodostavat rajan Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Vuoret Kozjak, Mosor ja Biokovo erottavat rannikkokaistaleen takamaasta.

Tärkein elinkeino alueella on matkailu. Teollisuuden ja maatalouden osuus on pienenemässä.

Piirikunnan yhdistävät muuhun Kroatiaan vastavalmistunut nelikaistainen Split-Zadar-Karlovac-Zagreb -moottoritie ja Lika-rautatie. Split-Kaštelan lentokenttä on kesäisin enimmäkseen reittilentokäytössä. Bračin saarella on myös pienempi päällystetty lentokenttä.

Takamaan suurimmat kaupungit ovat Sinj (11 500 asukasta, 25 373 kylät mukaan lukien), Imotski (4 350) ja Vrgorac (2 200). Rannikkokaistaleen suurimmat kaupungit ovat Split (189 000 Kaštela ja Solin mukaan lukien; 240 000), Trogir (11 000), Omiš (6 500) ja Makarska (13 400).

Muuttoliikkeen vuoksi saarten asutuskeskusten asukasluvut ovat pienempiä mutta silti luonteeltaan taajamanomaisia. Niitä ovat Supetar (3 000) Bračin saarella, Hvar (3 700) ja Stari Grad (1 900) Hvarin saarella, ja Vis (1 800) ja Komiža (1 500) Visin saarella.

Väestö

Vuoden 2001 tietojen mukaan[1] Split-Dalmatian piirikunnan asukasluku oli 463 676. Kroaatit muodostavat asukkaista ehdottoman enemmistön, 96,30 prosenttia.

Etninen alkuperä Lukumäärä Prosenttia
Kroaatit 446 539 96,30 %
Serbit 5 520 1,19 %
Albaanit 900 0,19 %
Bosniakit 888 0,19 %
Sloveenit 746 0,16 %
Montenegrolaiset 593 0,13 %

Historia

Nimi Dalmatia on peräisin illyrialaisheimosta nimeltä Dalmatae, jotka ensimmäisellä vuosituhannella asuivat Adrianmeren itärannikolla. Se kuului Illyrian kuningaskuntaan 300-luvulla Illyrialaissotiin (220-luku eaa. ja 168 eaa.) saakka, jolloin Rooman tasavalta perusti protektoraattinsa Neretva-joen eteläpuolelle. Dalmatiaa on käytetty maantieteellisenä nimenä todennäköisesti 100-luvun loppupuoliskolta saakka, ja sillä tarkoitettiin aluetta Adrianmeren itärannikolla Krka- ja Neretva-jokien välillä.[2][3] Alue yhdistettiin hiljalleen Rooman alueisiin, kunnes Illyricumin provinssi perustettiin virallisesti noin 32–27 eaa.

Näin Dalmatiasta tuli osa Rooman valtakuntaa. Vuonna 9 dalmatialaiset aloittivat viimeisen kapinoiden sarjan[4] yhdessä pannonialaisten kanssa, mutta kapina kukistettiin vuonna 10 ja Illyricum jaettiin kahteen provinssiin, Pannoniaan ja Dalmatiaan, jotka levittäytyivät suuremmalle alueelle sisämaahan kattaen koko Dinaariset Alpit ja suurimman osan itäistä Adrianmeren rannikkoa.[5] Dalmatia oli Rooman keisarin Diocletianuksen syntymäpaikka. Hän rakensi Diocletianuksen palatsin nykyiseen Splitin keskustaan.[6]

Hallinnollinen jako

Split-Dalmatian piirikunta jakautuu seuraavasti:

Splitin rantabulevardi Riva.

Kaupungit

Kunnat

  • Baška Voda
  • Bol
  • Cista Provo
  • Dicmo
  • Brela
  • Dugi Rat
  • Drašnice
  • Dugopolje
  • Gradac
  • Hrvace
  • Jelsa
  • Klis
  • Lećevica
  • Lokvičići
  • Lovreć
  • Marina
  • Milna
  • Muć
  • Nerežišća
  • Okrug
  • Otok
  • Podbablje
  • Podgora
  • Podstrana
  • Postira
  • Prgomet
  • Primorski Dolac
  • Proložac
  • Pučišća
  • Runovići
  • Seget
  • Selca
  • Sućuraj
  • Sutivan
  • Šestanovac
  • Šolta
  • Trilj
  • Tučepi
  • Vinišće
  • Zadvarje
  • Zagvozd
  • Zmijavci

Hallinto

Piirikunnan johtaja (Župan): Ante Sanader (HDZ)

Piirikunnan hallinto koostuu 51 edustajasta:

Lähteet
  1. Population by ethnicity, by towns/municipatilities 2001. Zagreb: Crostat. Viitattu 30. toukokuuta 2008. (englanniksi)
  2. S. Čače, Ime Dalmacije u 2. i 1. st. Prije Krista
  3. Radovi Filozofskog Fakulteta u Zadru, godište 40 za 2001. Zadar, 2003, pages 29,45.
  4. Charles George Herbermann, The Catholic Encyclopedia: An International Work of Reference (1913)
  5. M. Zaninović, Ilirsko pleme Delmati, s. 58, 83-84.
  6. C. Michael Hogan, "Diocletian's Palace", The Megalithic Portal, toim. Andy Burnham, 8. lokakuuta 2007

    Aiheesta muualla
    Kroatian piirikunnat

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.