Spede Show

Ensimmäinen Spede-show-ohjelma lähetettiin 10. tammikuuta 1964. Se oli 15 minuutin pituinen suora lähetys. Kevään ja syksyn 1964 aikana Spede esiintyi yhdessä Simo Salmisen kanssa yhteensä 21 ohjelmassa. Viimeinen ohjelma esitettiin 11. joulukuuta 1964. Ohjelmista ei ole säilynyt yhtään tallennetta. Ohjelmien ohjaajina toimivat Ilkka Linnasalmi, Juhani Kauppinen, Veikko Kerttula ja Pekka Parikka.

15-minuuttisen show’n jälkeen Spede teki keväällä 1965 sketsisarjan Speden saluuna (1965) ja sen jälkeen yhdessä Ere Kokkosen ja Jukka Virtasen kanssa sketsisarjoja Spedevisio (1965–1970) ja 50 pientä minuuttia (1967–1971). Myös Spede Show -nimellä tehtiin ohjelmia Spedevision ja 50 pientä minuuttia ohjelmien välillä 1968–1971. Spede Show vakiintui pysyväksi nimeksi vuodesta 1971 lähtien. Mustavalkoista show’ta jatkettiin vuoteen 1974 asti, jonka jälkeen Spede lopetti televisio-ohjelmien tekemisen kokonaan ja keskittyi entistä enemmän elokuviin. Lopettamispäätökseen vaikutti paljon erimielisyydet MTV:n ohjelmajohtajan Leo Mellerin kanssa. Spede palasi takaisin MTV:lle, kun Meller jäi eläkkeelle. Vuosina 1975–1976 ohjelmista esitettiin uusintoja ja koostejaksoja. 1960- ja 1970-lukujen ohjelmista on säilynyt vain muutamia jaksoja, kun kalliita kuvanauhoja käytettiin uudelleen ja joitain nauhoja on kadonnut tai tuhoutunut. 1980-luvun kaikki ohjelmat ovat tallessa MTV3:n arkistoissa.

Uuno Turhapuro esiintyi ensimmäisen kerran Spede show’ssa vuonna 1971, ensimmäisessä sketsissä tosin nimellä Usko. Uuno syntyi siten, että Vesa-Matti Loiri meni yksin maskiin ja maskeerasi itsensä Uunon näköiseksi. Hänen tultuaan maskista Uunon näköisenä ohjaaja Inkeri Pilkama oli kauhistunut törkyistä ulkomuotoa, mutta Spede hihkui innoissaan koska hahmo oli juuri sellainen kuin hän oli mielessään kuvitellut. Uuno ja Marjatta Raidan tulkitsema vaimo esiintyivät noin 20 sketsissä. Uuno Turhapurosta tuli Spede show’n suosituin hahmo, jopa niin suosittu, että Spede päätti kokeilla tehdä tästä myös elokuvaa. Ensimmäinen Uuno Turhapuro -elokuva sai ensi-iltansa 1973.

Uunon lisäksi muita sketsejä ja hahmoja olivat muun muassa Simo Salmisen esittämä ”Kammottava röyhtäisijä”. Röyhtäisijä-sketseissä Pentti Siimeksen esittämä mies pelkäsi kotona milloin mistäkin kaamea röyhtäisijä ilmestyy ja röyhtäisee. Siimeksen esittämä ujo mies ei uskaltanut kosia tyttöystäväänsä eikä ostaa hänelle rintaliivejä kaupasta. Useissa jaksoissa oli mukana myös "Iltasatu"-sketsi, jossa Speden näyttelemä isä yrittää kertoa lapselleen (Pentti Siimes) iltasatua, mutta lapsi keskeyttää ja alkaa tehdä tarkentavia kysymyksiä ja monesti myös puheet karkaavat muihin aiheisiin. Vuonna 1974 mukaan tulivat huonosti suomea puhuva herra Tossavainen (Seppo Laine) ja tätä auttava psykiatri Pehmeäleff (Jyrki Kovaleff). Tossavainen ja Pehmeäleff esiintyivät myös Speden elokuvassa Viu-hah hah-taja (1974) ja Tossavainen yksin elokuvassa Lottovoittaja UKK Turhapuro (1976).

Spede kiinnostui 1970-luvulla trikkitekniikasta. Trikkien avulla tehtiin erilaisia temppuja ja esityksiä, muun muassa Speden kääpiötanssi, tanssivat nuket ja Spede luurankona. Edellä mainittujen lisäksi Spede käytti sketsissä ”Väkivalta” hyödykseen MTV:n silloin omistuksessa ollutta Ampexin valmistamaa videokuvan magneettilevytallenninta. Sketsissä on nähtävissä kuvan hidastusta, nopeutusta sekä edestakaista kuvan liikettä, joka ei siihen aikaan ollut videonauhureilla mahdollista.

Vuonna 1981 ohjelmasta esitettiin parhaat palat -koosteita. Vuonna 1982 Spede suunnitteli ohjelman uutta tulemista, mutta Vesa-Matti Loirin työkiireiden takia uusia sketsejä ei tehty, vaan vanhoista sketseistä tehtiin kaksi koosteohjelmaa, jotka Spede, Vesa-Matti Loiri ja Simo Salminen juonsivat. Juonnot kuvattiin värillisinä, sketsit olivat mustavalkoisia.

Tammikuussa 1984 aika oli vihdoin kypsä ja uusi, värillinen Spede Show näki päivänvalon. Ohjelmat jatkuivat vuoden 1987 loppuun asti. ”Ei ole pakko katsoa, mutta lähes välttämätön nähdä”, oli Speden mainoslause ohjelmalleen 1980-luvulla. Spede Show’n ohjaajana toimi vuosina 1971–1987 Inkeri Pilkama. Myös Ere Kokkonen ohjasi pari ohjelmaa vielä 1980-luvulla.

1980-luvun Spede Show’n suosituimpia sketsihahmoja olivat muun muassa lapsia vihaava lastenohjelman juontaja Nasse-setä (Loiri), laulaja Jean-Pierre Kusela (Loiri), laulu- ja soitinyhtye Bluff Brothers (tuttu Spede-ohjelmista jo 1960-luvulta), Mänttien TV-aseman juontajat Auvo ja Kultsi (Loiri ja Salminen), TV-kuuluttaja Tyyne (Loiri) sekä 4-, 5, ja 6-vuotiaat pikkupojat (Pasanen, Salminen ja Loiri). Auvo ja Kultsi sekä Pikkupojat saivat myös omat elokuvansa: Hei kliffaa hei (1985) ja Pikkupojat (1986).

1980-luvulla vakiosketsinä olivat myös esim. naisen logiikka-, puistonpenkki- ja lääkärisketsit, urheiluselostaja Vode, kaamea röyhtäisijä, sanomalehtikatsaukset, muovipussin käyttöideat, koeavioliitot, kuolemaantuomittu, marsilaiset, röyhtäilevä uutistenlukija ja väärinkäsitysnäytelmät.

Vuonna 1984 Spede Show’n kielikurssiohjelma Practical English in Practice edusti MTV:tä viihdeohjelmien Montreux’n Kultainen Ruusu -festivaaleilla. Ohjelma sai kansainvälisen lehdistön kunniamaininnan. Vuonna 1985 Montreux’hön festivaaleille MTV:tä edustamaan lähetettiin Speden ohjelma Open the door, please.

Spede Show’n loputtua alkoi Vesa-Matti Loirin yksin käsikirjoittama Vesku Show (1988–1991), jossa esiintyivät Spede show’n näyttelijöistä Loiri, Salminen ja Lauri.

Ohjaus:

• Inkeri Pilkama 1971–1987
• Jukka Virtanen 1968–1970
• Ere Kokkonen 1968–1970
• Ilkka Linnasalmi 1964
• Juhani Kauppinen 1964
• Veikko Kerttula 1964
• Pekka Parikka 1964

Käsikirjoitus:

• Spede Pasanen

Tuotantoyhtiöt:

• Oy Mainos-TV-Reklam Ab
• MTV Oy

Spede Show sai 1980-luvulla useita tv-alan palkintoja. Tv:n katsojat äänestivät Venla Gaalassa Spede Show’n vuoden hauskimmaksi tv-ohjelmaksi vuosina 1984 ja 1985. Spede Show palkittiin myös Telvis-palkinnolla 1984. Lisäksi Spede sai Erikois-Telviksen vuonna 1985. Simo Salminen palkittiin Suomen suosituimpana miespuolisena tv-esiintyjänä Telviksellä vuonna 1966, Vesa-Matti Loiri sai saman kunnian vuosina 1984, 1986 ja 1987.

Vuonna 1984 tehtyä Bluff Brothersin musiikkiesitystä käytettiin Speden Spelit -peliohjelman alku- ja lopputunnuksena vuosina 1994–2001. Spede Show’n sketsejä on esitetty Speden peliohjelmassa Sana mania (1999) ja Koomikon kuva -dokumenteissa 2002. Vuonna 2003 Päiviö Pyysalo kokosi sketseistä 15-osaisen Speden parhaat -sarjan.