Sparfloksasiini

Sparfloksasiini (C₁₉H₂₂N₄O₃F₂) on fluorokinoloneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina. Haittavaikutuksiensa vuoksi sparfloksasiini on vedetty pois markkinoilta Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta se on edelleen käytössä Aasiassa.



Sparfloksasiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
5-amino-1-syklopropyyli-7-[(3R,5S)-3,5-dimetyylipiperatsin-1-yyli]-6,8-difluori-4-oksokinoliini-3-karboksyylhappo
Tunnisteet
CAS-numero	110871-86-8
ATC-koodi	J01MA09
PubChem	60464
DrugBank	DB01208
Kemialliset tiedot
Kaava	C₁₉H₂₂N₄F₂O₃
Moolimassa	392,406
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste	266–269 °C (hajoaa)[1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	92 %[2]
Proteiinisitoutuminen	37–45 %[2]
Metabolia	hepaattinen
Puoliintumisaika	15–20 tuntia[3]
Ekskreetio	renaalinen, ulosteiden mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	oraalinen, silmätipat

Ominaisuudet ja käyttö

Sparfloksasiinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat muiden fluorokinoloniantibioottien tavoin siihen, että se sitoutuu bakteerien DNA-gyraasientsyymiin. Entsyymin toiminta estyy ja bakteerisolut eivät voi jakaantua. Sparfloksasiini on melko laajakirjoinen antibiootti ja tehoaa gramnegatiivisten bakteerien lisäksi useisiin grampositiivisiin bakteereihin ja mykobakteereihin. Sparfloksasiinia voidaan käyttää keuhkokuumeen, virtsatulehdusten, tippurin ja ihotulehdusten hoitoon. Lääkeaine vedettiin pois markkinoilta Yhdysvalloissa vuonna 2001 ja Euroopassakin se on poistunut käytöstä.[2][3][4][5]

Haittavaikutukset

Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat vatsakipu, huonovointisuus ja ripuli. Vakavampia haittavaikutuksia ovat herkistyminen auringonvalolle, mikä johtaa ihottumaan ja sydämen QT-ajan pidentyminen, mikä voi johtaa niin kutsuttuun kääntyvien kärkien takykardiaan.[2][3][4][6]

Synteesi

Sparfloksasiinin valmistuksessa syklopropyyliamiini reagoi etyyli-3-etoksi-2-pentafluoribentsoyyliakrylaatin kanssa ja muodostuva tuote syklisoituu kinolonirakenteiseksi natriumhydridin vaikutuksesta. Seuraavaksi eräs aromaattisen renkaan fluoriatomeista korvautuu bentsyyliamiinilla ja bentsyyliryhmä poistetaan vedyttämällä. Viimeinen vaihe sparfloksasiinin valmistuksessa on reaktio 2,6-dimetyylipiperatsin kanssa.[7]

Lähteet

Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1493. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2294–2300. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)
Karen L. Goa, Harriet M. Bryson & Anthony Markham: Sparfloxacin. Drugs, 1997, 53. vsk, nro 4, s. 700–725. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2020. (englanniksi)
John. F. Kadow, J. F. Barrett, D. Beaulieu, T. J. Dougherty, N.A. Meanwell, K. A. Ohemeng-Paratek & B. Ryan: Antibacterial Agents, Quinolones, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002.
Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 320–321. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)
J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 465. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)
Bernard Testa: Advances in Drug Research, s. 108–109. Academic Press, 1991. ISBN 978-0-12-013321-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Merck-1] Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1493. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)

[kucers-2] M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2294–2300. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)

[Drugs-3] Karen L. Goa, Harriet M. Bryson & Anthony Markham: Sparfloxacin. Drugs, 1997, 53. vsk, nro 4, s. 700–725. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2020. (englanniksi)

[kirk-othmer-4] John. F. Kadow, J. F. Barrett, D. Beaulieu, T. J. Dougherty, N.A. Meanwell, K. A. Ohemeng-Paratek & B. Ryan: Antibacterial Agents, Quinolones, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002.

[antibiotic-5] Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 320–321. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)

[Meyler-6] J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 465. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 (koko sarja). Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)

[7] Bernard Testa: Advances in Drug Research, s. 108–109. Academic Press, 1991. ISBN 978-0-12-013321-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.4.2020). (englanniksi)