Sozomenos
Hermias Salamanes Sozomenos (m.kreik. Σωζομενός, s. noin vuonna 400 Bethelia, Gaza, k. noin 450 Palestiina) oli myöhäisantiikin aikainen kirkkohistorioitsija.[1]
Sozomenos sai kasvatuksen munkkien parissa ja toimi asianajajana Konstantinopolissa. Hän kuoli Palestiinassa vuoden 443 jälkeen. Sozomenoksen päätyö on kreikankielinen yhdeksänosainen kirkkohistoriallinen teos Historia Ecclesiastica, joka kuvaa ajanjaksoa vuodesta 324 vuoteen 439. Se on jatkoa Eusebios Kesarealaisen Kirkkohistorialle, joka on ollut myös Sozomenoksen lähteenä. Hänen työnsä seurailee pääasiallisesti Sokrates Skholastikoksen kirkkohistoriaa, mutta on sitä laajempi ja esikuvaansa voimakkaammin ortodoksiseen ja luostaritoimintaan nojautuva. Viimeisen yhdeksännen osan lähteenä on osittain Olympiodoroksen teos, osittain suullinen perimätieto.
Historia Ecclesiastican osat
- Osa I: vuodet 312–325, alkaen Konstantinus Suuren kääntymisestä kristinuskoon ja loppuen Nikean ensimmäiseen kirkolliskokoukseen
- Osa II: Konstantinuksen kuolemaan (325–337)
- Osa III: keisari Constans I:n kuolemaan (337–350)
- Osa IV: keisari Constantius II:n kuolemaan (350–361)
- Osa V: keisari Julianuksen kuolemaan (361–363)
- Osa VI: keisari Valensin kuolemaan (363–375)
- Osa VII: keisari Theodosius I:n kuolemaan (375–395)
- Osa VIII: keisari Arcadiuksen kuolemaan (375–408)
- Osa IX: keisari Valentinianus III:n avioitumiseen (408–25).