Joensuu–Kontiomäki-rata

Joensuu–Kontiomäki
Perustiedot
Reitti	Joensuu–Kontiomäki
	Lieksa–Pankakoski
Purettu	Vuokatti–Sotkamo
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Henkilöjunia / vrk	4
Tavarajunia / vrk	6
Tekniset tiedot
Pituus	269 km
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	120 km/h
• tavaraliikenteessä	80 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	(Joensuu)–Nurmes[1]
Vähäliikenteinen rata	Nurmes–Kontiomäki
Ohjauskeskus	Joensuu ja Oulu
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV
	( ) = liikennepaikka ei kuulu radio-ohjattuun rataan.
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Joensuu–Kontiomäki-radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Joensuusta Pielisen itäpuolitse Lieksan, Nurmeksen ja Vuokatin kautta Paltamon kunnan Kontiomäen risteysasemalle. Joensuu–Kontiomäki-rata on Karjalan radan pohjoinen jatke, joka yhdistää Karjalan Kontiomäen kautta Ouluun. Rataosan pituus on 268,8 km. Rataosa käsitetään joissakin yhteyksissä myös Karjalan radan osaksi.

Joensuu-Kontiomäki-rataa Vuonislahdella.

Henkilöliikenne osuudella Nurmes–Kontiomäki lakkautettiin vuonna 1993, ja tuo osuus katsotaan vähäliikenteiseksi radaksi. Kyseessä on toistaiseksi viimeinen kerta, kun henkilöliikenne on lakkautettu kokonaiselta rataosalta. Välillä Joensuu–Nurmes liikennöidään Dm12-kiskobusseilla. Vuoroja on päivittäin kaksi suuntaansa[2]. Rataosan liikennettä ohjataan keskitetysti Oulusta.

Rakentaminen

Alkuperäinen Karjalan rata Viipurista Sortavalan ja Niiralan kautta Joensuuhun valmistui jo vuonna 1894.[3] Sen jatkeena olevan Joensuun–Kontiomäen radan eri osat valmistuivat seuraavina vuosina[3]:

1910: Joensuu–Lieksa
1911: Lieksa–Nurmes
1926: Vuokatti–Kontiomäki
1929: Nurmes-Vuokatti

Lieksan ensimmäinen rautatie oli yksityisrata Lieksan ja Pankakosken välillä, joka on rakennettiin 1890-luvulla. Savon rataan kuuluvan, Pohjois-Karjalan Joensuu–Lieksa–Nurmes-ratatyöt aloitettiin Joensuussa 16. tammikuuta 1907. Aluksi rataa rakennettiin vain Vuonislahteen asti. Töissä oli alkuaikoina 700 henkeä, joista suuri osa oli tullut Savonlinnan–Elisenvaaran ratatyömaalta. Töitä riitti parhaimpina aikoina yli 2 000 hengelle. ”Rautaroikka” saapui Lieksan rautatieasemalle 25. syyskuuta 1909. Vaikka Uimaharjun–Lieksan rataosa oli vielä kunnolla sorastamatta, voitiin rata luovuttaa 8. marraskuuta 1909 väliaikaiselle liikenteelle ja töitä jatkettiin Nurmekseen. Seuraavana vuonna rataosa avattiin viralliselle liikenteelle 10. syyskuuta 1910.[4]

Merkittävin Pielisjärven asemista oli IV luokan asema, Lieksa, jonne pystytettiin asemarakennuksen lisäksi kahden veturin talli, kääntölava, pumppuhuone, tavaramakasiini ja halkovaja. Pielisjärven alueella oli kolme asemaa ja neljä laiturivaihdetta. Viidennen luokan asemia olivat etelässä Vuonislahti ja pohjoisessa Kylänlahti.

Ennen kuin Nurmeksen-Oulun rata rakennettiin, oli Savon rataa vuonna 1924 jo jatkettu Kajaanista Kontiomäelle, tulevalle risteysasemalle.[3]

Sivuradat

Sotkamon rata

Sotkamon rata oli Sotkamon kunnassa sivurata Vuokatin rautatieasemalta Sotkamon rautatieasemalle. Rataosan pituus oli noin kuusi kilometriä. Rata seuraili koko matkaltaan Tenetin ja Pirttijärven etelärantoja, päättyen Sotkamon sahalle. Rataosuudelle oli yhteys Vuokatin liikennepaikalla sijainneen kolmioraiteen kautta. Rata avattiin liikenteelle 16. lokakuuta 1926, ja radalla oli henkilöliikennettä vuoteen 1938 saakka.[5]

Sotkamon radasta on jäljellä vain lyhyt osuus entisestä Vuokatin kolmioraiteesta.

Pankakosken rata

Pankakosken rata on Lieksan kaupungissa sijaitseva sivurataosuus. Rata erkanee Joensuun–Kontiomäen radalta Lieksan keskustan eteläpuolella Sokojoella ja loppuu Pankakosken kartonkitehtaalle noin viisi kilometriä Lieksan keskustasta itään. Rata palvelee Pankakosken tehtaan tavaraliikennettä. Radalla on nykyisin vain tavaraliikennettä, mutta aikaisemmin radalla on ollut myös jonkinlaista henkilöliikennettä. Ennen nykyistä rataa paikalla oli kapearaiteinen Pankakosken–Sokojoen rautatie vuosina 1897–1952.

Lahnaslammin rata

Pääartikkeli: Lahnaslammin rata

Sivurata Vuokatista Lahnaslammelle rakennettiin vuonna 1974.[3] Sen pituus on noin 12 kilometriä, ja sillä on vain Lahnaslammen kaivokseen liittyvää tavaraliikennettä.

Katso myös

Luettelo Joensuun–Kontiomäen rautatien entisistä seisakkeista

Lähteet

F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.
VR:n aikataulut 7.6.2010 alkaen
Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista
Kiiskinen, Osmo. Pielisjärven historia 1865–1920. Pielisjärven historia IV. ss. 42–43. [ISBN 952-90-3144-0]. Pieksämäki 1991. cit. Mönkkönen, Mauri: Pielisjärven liikenteen kehitys autonomian ajan loppupuolella. Suomen Historian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto 1978.
Iltanen, Jussi: ”28. Nurmeksen ja Oulujoen radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 366. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu–Kontiomäki-rata Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.5. Radio-ohjatut rataosat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 2.2.2010.

[2] VR:n aikataulut 7.6.2010 alkaen

[rataosat-3] Suomen leveäraiteiset rataosat, taulukko valmistumisvuosista

[4] Kiiskinen, Osmo. Pielisjärven historia 1865–1920. Pielisjärven historia IV. ss. 42–43. [ISBN 952-90-3144-0]. Pieksämäki 1991. cit. Mönkkönen, Mauri: Pielisjärven liikenteen kehitys autonomian ajan loppupuolella. Suomen Historian pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto 1978.

[5] Iltanen, Jussi: ”28. Nurmeksen ja Oulujoen radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 366. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.