Sotilastiedustelu

Sotilastiedustelu on sotilastoiminnan muoto, joka soveltaa useita tiedonkeruu- ja analysointimenetelmiä. Sotilastiedustelun tarkoitus on tuottaa tietoa sotilasjohdolle päätösten tekemisen tueksi. Tämä saavutetaan arvioimalla saatavilla olevaa aineistoa, joka on usein peräisin useista lähteistä.

Tiedustelu voi kattaa esimerkiksi operatiivisen ympäristön, vihamielisten, ystävällisten ja neutraalien joukkojen tilan, siviiliväestön toiminta-alueella ja muut laajemmin kiinnostavat aiheet.[1] Tiedustelutoimintaa suoritetaan kaikilla tasoilla taktisesta strategiseen. Tiedustelua suoritetaan yleensä niin rauhan, eskaloitumisen kuin sodankin aikana.

Useimmat valtiot ylläpitävät sotilastiedustelun organisaatiota, joka sisältää aiheeseen erikoistuneita yksiköitä ja toimihenkilöitä. Sotilastiedustelun toiminta ei rajoitu vain sotilastoimihenkilöihin. Poliittinen johto ja muut siviilitoimijat saavat tarvittaessa tiedustelutietoja.

Sotilastiedusteluun valittavat henkilöt valitaan usein heidän älyllisten tai analyyttisten ominaisuuksiensa perusteella ennen kuin muodollinen koulutus aloitetaan.

Tiedustelutoiminta voi olla myös laitonta. Tällöin tiedot hankitaan keinoin, jotka eivät ole lainmukaisia. Lailliseen tiedustelutoimintaa kuuluvat muun muassa sotilasasiamiehet tai puolustusasiamiehet, joilla on akkreditoinnin vuoksi diplomaattinen koskemattomuus. Suomalaiset puolustusasiamiehet ovat pääesikunnan tiedustelupäällikön alaisia puolustusvoimissa, vaikka heidän ulkoasiainministeriössä oleva esimiehensä on edustuston päällikkö, usein suurlähettiläs.

Laitonta tiedustelutoimintaa kutsutaan vakoiluksi.