Sotilasfarssi

Sotilasfarssi on sotilaselämää parodioiva elokuva. Yleensä sotilasfarssissa ollaan varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksissa, harvemmin varsinaisessa sotatilanteessa.

Sotilasfarssi oli Suomessa 1950-luvulla yleinen elokuvatyyppi. Fennada-Filmi valmisti vuosina 1952–1958 yhteensä seitsemän elokuvan sarjan. Myös Suomen Filmiteollisuus tuotti vuosikymmenien mittaan useita sotilasfarsseja kuten esimerkiksi Serenaadi sotatorvella ja Majuri maantieltä. Itse asiassa yhtiö tuotti kymmenvuotiskaudella 1949-1959 enemmän sotilasfarsseja kuin Fennada-filmi, mutta tuotanto ei ollut niin säännöllistä, sotilasfarssi/vuosi vaan välillä oli vuosia ilman sotilasfarssia ja jonakin vuonna valmistui yhtiön toimesta kaksi. Sotilaselämän parodiointi oli suosittua myös muissa tuon ajan suomalaisissa elokuvissa. Kasarmiolot ja kantahenkilökuntaan liitetyt stereotypiat olivat tuttuja lähestulkoon jokaiselle miespuoliselle suomalaiselle ja tästä saattoi ammentaa aiheita moniin elokuviin.

Sotilasfarssien asetelmat olivat eri elokuvissa melko samanlaisia. Lemmenjuonia punottiin oman sosiaaliluokan sisällä. Aliupseeri ja varusmiehet heilastelivat yleensä upseerin kotiapulaisen kanssa ja usein nokkela varusmies vei voiton tyhmähköstä, savolaisesta vääpelistä. Komentajan tytär sitten sai seuraa nuorista ja komeista upseereista tai koulutetuista, fiksuista rivimiehistä.

Sotilasfarsseissa näyttelivät samat näyttelijät yleensä tietynkaltaisia rooleja. Varusmiesrooleissa olivat useimmiten Lasse Pöysti, Tommi Rinne, Sakari Halonen, Leo Jokela, Seppo Kolehmainen, nuori Spede Pasanen ja "ensimmäisessä aallossa" 1930-luvun lopulla Kaarlo Angerkoski. Aliupseerirooleissa esiintyivät usein Reino Valkama, Pentti Viljanen, Pentti Irjala ja Santeri Karilo. Viljasta lukuun ottamatta he näyttelivät tosin välillä korkeitakin upseereita. Upseerirooleissa näytteli erityisesti Kullervo Kalske, mutta useampia rooleja oli myös Paavo Jänneksellä, Uuno Montosella, Veikko Uusimäellä ja pari myös Tauno Palolla. Heikki Heino näytteli sekä varusmiestä että upseeria. Kullervo Kalskeen roolit sotilasfarsseissa alkoivat vuonna 1939 ratsumestari (kapteenia vastaava ratsuväen arvo) Kyrön roolissa elokuvassa Punahousut ja päättyivät 27 vuotta myöhemmin kapteeni Halmeen rooliin elokuvassa Johan nyt on markkinat. Hänen upseeriroolinsa sotilasfarsseissa olivat joko kapteenin tai luutnantin rooleja.

Lajityypin uudempia tuotoksia ovat Likainen puolitusina (1982), Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984), sekä viisi Vääpeli Körmy -elokuvaa 1990-luvulla.