Sotilas (shakki)

Pelin alussa kummankin pelaajan sotilaat sijoitetaan pelaajasta katsottuna toisen rivin kaikkiin ruutuihin. Näin ollen valkoiset sotilaat sijoitetaan ruutuihin a2, b2, c2, d2, e2, f2, g2 ja h2, mustat ruutuihin a7, b7, c7, d7, e7, f7, g7 ja h7.

Eri sotilaita nimitetään sen mukaan, millä linjalla ne ovat, jolloin puhutaan esimerkiksi valkoisen f-sotilaasta tai mustan b-sotilaasta. Toisinaan niitä nimitetään myös sen mukaan, minkä nappulan edessä ne ovat pelin alkaessa, jolloin esimerkiksi a- ja h-sotilaita sanotaan tornisotilaiksi, d-sotilasta kuningatarsotilaaksi ja e-sotilasta kuningassotilaaksi.

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Sotilaan siirto. Sotilas voi siirtyä askelen, tai alkuasemaltaan yhden tai kaksi askelta eteenpäin. Tässä kaaviossa kukin sotilas voi siirtyä samalla linjalla oleviin, täplällä merkittyihin ruutuihin.

Muista nappuloista poiketen sotilas siirtyy ainoastaan eteenpäin, ei koskaan taaksepäin. Se voi siirtyä yhden ruudun verran eteenpäin sillä linjalla, jossa se on, edellyttäen, että ruutu, johon se siirtyy, on tyhjä. Siitä ruudusta, jossa sotilas on pelin alkaessa, se voi siirtyä kaksikin ruutua eteenpäin edellyttäen, että sekä välissä oleva ruutu että se ruutu, johon se siirtyy, ovat tyhjiä.

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Ruudussa d5 oleva valkoinen sotilas voi lyödä mustan tornin ruudusta c6 tai mustan ratsun ruudusta e6. Sitä vastoin se ei voi siirtyä suoraan eteenpäin ruutuun d6, sillä tässä ruudussa on nappula (musta lähetti.

Lyöminen

Muista shakkinappuloista poiketen sotilas etenee lyödessään toisin kuin muutoin. Lyödessään se siirtyy yhden askelen verran etuviistoon sellaiseen ruutuun, jossa on vastapelaajan nappula, joka tällöin poistetaan pelistä.

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Ohestalyönti. Jos musta sotilas on vastikään siirtynyt lähtöasemastaan c7 ruutuun c5, ruudussa d5 oleva valkoinen sotilas voi siirtyä ruutuun c6, jonka yli se hyppäsi, ja ruutuun c5 siirtynyt sotilas poistetaan pelistä.

Sotilaan korotus

Jos sotilas pääsee pelin aikana etenemään pelilaudan vastakkaiselle reunalle saakka (valkoinen sotilas riville 8 tai musta riville 1), se korotetaan joksikin muuksi nappulaksi. Tällöin sotilas poistetaan pelistä ja sen tilalle samaan ruutuun asetetaan pelaajan valinnan mukaan uusi kuningatar, torni, lähetti tai ratsu. Kuninkaaksi sotilasta ei kuitenkaan voi korottaa. Korotus suoritetaan osana sotilaan siirtoa, ennen vastapelaajan seuraavaa siirtoa. Korottunut nappula vaikuttaa heti ja korotus on tehtävä sotilaan edettyä – sotilasta siis ei saa jättää sotilaaksi.

Useimmiten sotilas korotetaan tällöin kuningattareksi. Poikkeuksellisesti saattaa joskus olla edullisempaa korottaa se ratsuksi, jos sillä voi saman tien uhata kahta vastapelaajan nappulaa, tai loppupelissä torniksi, koska pelattaessa yksinäistä kuningasta vastaan kahdella kuningattarella saattaa patti olla vaikeasti vältettävissä. Joskus sotilaan korottaminen kuningattareksi saattaa välittömästikin aiheuttaa patin, jolta vältytään, jos se korotetaan torniksi.

Sotilaan korottaminen ei edellytä, että se nappula, joksi sotilas korotetaan, on lyöty. Teoriassa pelaajalla voisi olla jopa kymmenen ratsua, lähettiä tai tornia taikka yhdeksän kuningatarta. Käytännössä näin tuskin koskaan tapahtuu, mutta vuonna 1927 shakin maailmanmestarien José Raúl Capablancan ja Aleksandr Alehinin ottelussa molemmilla oli kaksi kuningatarta samanaikaisesti.[1] Koska kaupoissa myytävissä shakkinappulasarjoissa kuitenkin yleensä on vain yksi kuningatar ja muistakin nappuloita vain sen verran kuin niitä on pelin alussa, merkitään toinen kuningatar käytännössä tavallisimmin ylösalaisin käännetyllä tornilla, tai jos molemmat tornit ovat vielä pelissä, jollakin muulla helposti saatavilla olevalla esineellä. Esimerkiksi shakkikerhoissa kuningatar voidaan myös ottaa toisesta nappulasarjasta, joka ei samaan aikaan ole käytössä. Tietokoneshakissa tästä ei aiheudu ongelmia, vaan korottamalla saatu kuningatar on samannäköinen kuin alkuperäinenkin, vaikka niitä olisi useampia.

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Suljettuja sotilasketjuja

Pelin luonne määräytyy usein suurimmalta osaltaan sotilaiden sijainnista pelilaudalla, sotilasasemasta. Jos jokin muu nappula on epäedullisella paikalla, sen voi usein vielä saada siirretyksi parempaan paikkaan, kun taas epäedulliselle paikalle siirrettyä sotilasta ei voi palauttaa entiseen asemaansa. Huonosti sijoittunut sotilas on usein muiden omien nappuloiden kannalta pahasti tiellä, kun taas edullisella paikalla oleva sotilas voi tehokkaasti rajoittaa vastapelaajan nappuloiden liikettä.

Peli aloitetaan tavallisimmin siirtämällä keskimmäisiä, joko d- tai e-sotilasta kaksi askelta eteenpäin. Tämä siirto avaa lähetille tai e-sotilaan siirto myös kuningattarelle pääsyn pelin keskustaan.

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Musta sotilas d5:ssä on eristetty.

Koska sotilaat lyövät etuviistoon ja niiden eteneminen suoraan voi olla estetty, pelaajien sotilaat muodostavat usein kahden tai useamman sotilaan ketjuja, joissa yksi sotilas suojaa toista. Yllä olevassa kaaviossa valkoiset d- ja e-sotilaat muodostavat tällaisen ketjun. Sitä vastoin eristettynä oleva sotilas on yleensä heikko.

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

Mustalla on kaksoissotilas c-linjalla. Valkoinen on tehnyt tornituksen, ja sotilaat ruuduissa f2, g2 ja h2 suojaavat kuningasta.

Kun sotilas on lyönyt jonkin vastapelaajan nappulan, samalla pelaajalla on usein kaksi sotilasta samalla linjalla. Tällaista asetelmaa sanotaan kaksoissotilaaksi. Tällöin ne ovat yleensä merkittävästi heikompia kuin eri riveillä sijaitessaan, koska ne eivät voi suojata toisiaan ja niistä edempänä oleva estää taempana olevalta etenemästä.

Varsinkin keskipelissä kuninkaan edessä olevilla sotilailla on tärkeä tehtävä kuninkaan suojaamisessa. Jos pelaaja on tehnyt lyhyen tornituksen, muodostavat kuninkaan edessä ruuduissa f2, g2 ja h2 tai f7, g7 ja h7 olevat kuninkaalle varsin tehokkaan suojan eikä niitä yleensä kannata siirtää. Jos kuitenkin tornitukseen osallistunut torni siirretään myöhemmin keskelle pelilautaa, on vaarana, että vastapelaaja tekee ns. alarivin matin siirtämällä oman kuningattarensa tai torninsa reunariville. Tämän välttämiseksi kannattaa usein h-sotilasta siirtää yksi askel eteenpäin, ruutuun h3 tai h7.

Sotilaat kuuluivat oleellisesti nykyisen kaltaisina jo shakkipelin varhaisimpiin itämaisiin versioihin kuten chaturangaan. Pelin varhaisimmista versioista lähtien ne ovat liikkuneet suoraan eteenpäin ja lyöneet etuviistoon. Nykyisestä poiketen ne eivät kuitenkaan voineet alkuasemastaankaan siirtyä kerralla kahta ruutua eteenpäin.

Euroopassa shakkinappuloiden siirtosääntöihin tehtiin 1400- ja 1500-luvuilla eräitä muutoksia, joista useimmat jäivät pysyviksi. Sotilaiden siirtomahdollisuuksia lisättiin sallimalla sen siirto alkuasemastaan kaksi ruutua eteenpäin sekä samalla ohestalyönti.