Sotenäsin kunta

Sotenäsin kunta (ruots. Sotenäs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Kungshamn.[3]

Sotenäsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Kungshamn
Kuntakoodi 1427
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 138,20 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 9 125
 – Väestötiheys 66,0 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 138,20 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 125 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 16,92 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyisen Sotenäsin kunnan alue vastaa Sotenäsin kihlakuntaan kuuluneista neljästä pitäjästä kolmea. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa entisistä Askumin, Kungshamnin ja Tossenen pitäjistä muodostettiin jokaisesta oma maalaiskunta. Vuonna 1909 Askumin maalaiskunnasta erotettiin Malmönin maalaiskunta. Vuonna 1924 puolestaan Kungshamnin maalaiskunnasta erotettiin Smögenin maalaiskunta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Södra Sotenäsin "suurkunta" yhdistämällä Askumin, Kungshamnin ja Malmönin maalaiskunnat. Smögenin ja Tossenen maalaiskuntiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 maalaiskunnat muutettiin kunniksi, mutta aluejakoa ei muutettu. Vuonna 1974 muodostettiin nykyinen Sotenäsin kunta yhdistämällä aiemmat Södra Sotenäsin, Smögenin ja Tossenen kunnat.

Vaakuna

Smögenin maalaiskunnalla oli aikaisemmin käytössään vaakuna.

  • Smögenin maalaiskunta
    Smögenin maalaiskunta

Väestönkehitys
Sotenäsin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 11 766
1955
  
 11 287
1960
  
 10 431
1965
  
 9 758
1970
  
 9 358
1975
  
 9 133
1980
  
 9 252
1985
  
 9 136
1990
  
 9 732
1995
  
 9 830
2000
  
 9 621
2005
  
 9 311
2010
  
 9 052
2015
  
 9 006
2020
  
 9 100
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 744 8,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 108 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 599 6,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 7 555 83,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 81 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 84 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 187 232 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 200 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 16,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 27,8 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,0 1,9
  jalostus 38,0 35,4
  palvelut 58,3 61,0
  tuntematon 1,7 1,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 067 4 188
  työpaikkaomavaraisuus 97,1

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 77,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 016 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Kungshamn2 814
2Hunnebostrand1 731
3Smögen1 329
4Väjern688
5Bovallstrand474

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kungshamnin taajaman nimenä on joskus ollut myös Gravarne.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Hasselösund
  • Hovenäset
  • Malmön
  • Ulebergshamn

Luettelossa mainituista taajamista Hasselösund on sittemmin kasvanut yhteen Smögenin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Hovenäset
  • Malmön
  • Ulebergshamn + Strandhamn

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Sotenäsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 5 7 7 6 5 7 8 10 9 13 12 11 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 9 8 8 5 5 5 3 2 2 2 1 2 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 9 8 7 5 5 6 5 5 3 5 6 3 3 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 1 2 1 3 3 3 2 1 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 1 2 1 1 1 1 1 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 19 19 19 19 16 17 14 18 16 17 13 10 10 8 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 1 1 1 1 1 2 1 0 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 7 5 6 3 4 3 3 1 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Sotenäsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Askumin piiri
  • Hunnebostrandin piiri
  • Kungshamnin piiri
  • Malmönin piiri
  • Smögenin piiri
  • Tossenen piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Södra Sotenäs
  • Hunnebostrand
  • Tossene

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Askum
  • Hunnebostrand
  • Kungshamn (Gustav Adolf)
  • Malmön
  • Smögen
  • Tossene
  • Åby*

Kirkot
  • Askumin kirkko
    Askumin kirkko
  • Bovallstrandin kirkko
    Bovallstrandin kirkko
  • Hunnebostrandin kirkko
    Hunnebostrandin kirkko
  • Kungshamnin kirkko
    Kungshamnin kirkko
  • Malmönin kirkko
    Malmönin kirkko
  • Smögenin kirkko
    Smögenin kirkko
  • Tossenen kirkko
    Tossenen kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.6.2022. (ruotsiksi)
  3. Kungshamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.6.2022. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Länsi-Götanmaan läänin kunnat
    Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.