Sotaoikeus

Sotaoikeus on tuomioistuin, jonka tehtävänä on tutkia sotilaiden ja joissain tapauksissa myös siviilien rikoksia. Lähes kaikkien maiden asevoimat käyttävät jonkin tyyppistä sotaoikeutta tutkimaan sotilaidensa tekemiä rikoksia.

Sotaoikeus Suomessa

Sotilaiden tekemät rikokset tutkittiin Suomessa itsenäisyyden aikana rauhanaikaisissa sotaoikeuksissa niiden lakkauttamiseen vuoteen 1983 saakka. Sotaoikeuteen kuului lainoppinut puheenjohtaja, sotatuomari, ja neljä sotilasjäsentä (kaksi upseeria ja kaksi aliupseeria). Sota-aikana vastaavalla kokoonpanolla toimivat kenttäoikeudet, joissa oli kaksi sotilasjäsentä ja yksinkertaisempi oikeudenkäyntimenettely. Erityistapauksissa saatettiin kuolemantuomiota vaativissa rikoksissa sota-aikana asettaa erityinen pikaoikeus, jossa oli kahdeksan sotilasjäsentä ja lainoppinut puheenjohtaja. Pikaoikeus toimitti käsittelyn suullisesti joukko-osaston edessä ja sen tuomio pantiin välittömästi täytäntöön.

Sotaoikeuksien ja kenttäoikeuksien päätöksistä sai pääsäännön mukaan valittaa sotaylioikeuteen (myöhemmässä vaiheessa hovioikeuteen). Pikaoikeuden tuomiosta ei voinut valittaa. Sotaylioikeuteen kuului kolme lainoppinutta sotaylituomaria, joista yksi toimi puheenjohtajana sekä kaksi vähintään esiupseerin arvoista sotilasjäsentä, joista toinen oli maa- ja toinen merivoimista.

Vuoden 1984 alussa tuli voimaan rikoslakiin lisätty, sotilasrikoksia koskeva uusi 45 luku, joka kumosi vuodesta 1919 voimassa olleen sotaväen rikoslain. Lainkohdan mukaan sotilasrikokset oli käsiteltävä yleisissä tuomioistuimissa. Erityinen sotaoikeus voitiin asettaa vain sotatilan ollessa voimassa ja vain siihen valtakunnan osaan, joka oli julistettu sotatilaan.[1]

Nykyaikana sotaoikeuden kokoonpano on lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä. Sotaoikeus asetetaan sota-aikana ainoastaan sotatoimialueelle ja se käsittelee sotilaiden tekemiä rikoksia. Erityistapauksissa se voi käsitellä myös siviilien rikoksia. Oikeuden päätöksistä saa valittaa hovioikeuteen.

Sotaoikeus ulkomailla

Anglosaksisessa oikeuskäytännössä sotaoikeus on tavanomainen tapa tutkia sotilasrikokset. Tyypillisesti oikeusistuimia on useita ja niiden kokoonpano riippuu käsiteltävän asian vakavuudesta. Joidenkin maiden laivastoissa on tapana pitää sotaoikeuden istunto sota-aluksen menetyksen johdosta, usein menetetyn aluksen kapteeni itse vaatii sotaoikeuden istuntoa menetyksen syiden selvittämiseksi lopullista raporttia varten.

Katso myös

Lähteet
  1. Kullervo Kemppinen: Lakitiedon pikkujättiläinen, s. 739. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12586-5.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.