Sotamarsalkka

Marsalkka mahdollisine etuliitteineen on useissa maissa kenraalia korkeampi sotilasarvo tai arvonimi, joka myönnetään sodan aikaisista ansioista. Sana marsalkka tulee muinaisyläsaksan sanoista Marh-scalc, hevos-palvelija eli alun perin tallinhoitaja. Marsalkoista tuli monissa hoveissa arvostettuja henkilöitä. Arvon merkkinä on marsalkansauva.

Saksalainen sotamarsalkka Paul von Hindenburg.

Marsalkansauva

Pääartikkeli: Marsalkansauva

Gustaf Mannerheimille lahjoitettiin
sotamarsalkan sauva 1933

Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki. Se on tyypillisesti parisenkymmentä senttimetriä pitkä koristeltu sauva. Sauva on ontto ja se sisältää marsalkan valtakirjan. Sauvan historia juontuu Rooman valtakuntaan, mutta varsinaisesti marsalkansauvoja alkoi myöntää vasta Napoleon. Alexandre Dumas väittää tosin kirjassaan Muskettisoturien viimeiset urotyöt, että jo Ranskan kuningas Ludvig XIV olisi myöntänyt marsalkansauvoja ja että Dumas'n ehkä merkittävin sankari d'Artagnan olisi kuollut tykinkuulan osumaan juuri saamansa marsalkansauva kädessään.

Suomessa suojeluskunnat lahjoittivat epävirallisen marsalkansauvan jo vuonna 1928 sisällissodan päättymisen 10-vuotispäivänä ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimille.

Eri maiden marsalkoita

Suomi

Sotamarsalkan kauluslaatta

Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud myönsi puolustusneuvoston puheenjohtajana toimineelle ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimille sotamarsalkan arvon, kun sisällissodan päättymistä 15 vuotta aiemmin juhlittiin toukokuussa 1933. Samalla hänelle luovutettiin Suomen kansan lahjana sotamarsalkan sauva, jonka oli muotoillut eebenpuusta, norsunluusta ja kullasta Aarno Karimo.[1]

Syksyllä 1939 tasavallan presidentti Kyösti Kallio nimitti Mannerheimin tasavallan puolustusvoimain komentajaksi, jolle luovutti talvisodan sytyttyä ylipäällikkyyden. Jatkosodan aikana valtioneuvosto myönsi Suomen marsalkan arvon Mannerheimille hänen 75-vuotispäivänään 1942.[2]

Mannerheimin käytössä oli arvomerkki, jossa kenraalin arvoa osoittaneiden kolmen leijonan edessä oli sotamarsalkan sauva – kuitenkin heraldisista syistä kahtena ja ristikkäin. Ne olivat myös hänen toimikaudellaan tasavallan presidenttinä 1944–1946 erikoismerkkinä presidentin lipussa Vapaudenristin sijaan.

Ruotsi

Ruotsissa nimitettiin 77 sotilasta sotamarsalkoiksi vuosina 1576–1824. Viimeisenä arvon sai Johan August Sandels.

Valtakunnanmarsalkka (ruots. riksmarskalk) tarkoitti keskiajalla Ruotsissa ratsuväen päällikköä. Myöhemmin arvonimeä käytettiin korkeana sotilasarvona. Nykyisin Ruotsissa hovin korkeimman virkamiehen titteli on valtakunnanmarsalkka, jona toimii Svante Lindqvist (vuodesta 2010). Keskiajalta 1600-luvulle saakka oli lisäksi olemassa marskin (marsk) tai valtakunnanmarskin arvo, joka annettiin vain yhdelle henkilölle kerrallaan ja johon yleensä liittyi sotavoimien ylipäällikkyys. Sanalla ”marski” on yhteinen alkuperä sanan ”marsalkka” kanssa.

Venäjä

Venäjän korkein sotilasarvo on Venäjän federaation marsalkka (ven. Маршал Российской Федерации, Maršal Rossijskoi Federatsii).

Puola

Puolan presidentti ojentaa Edward Rydz-Śmigłylle marsalkansauvan

Puolan korkein sotilasarvo 1919–1980 oli Puolan marsalkka (puol. Marszałek Polski). Se on myönnetty kuudelle sotilaalle. Sotilasarvo vastasi muiden maiden sotamarsalkkaa.

Ranska

Ranskan marsalkan sauva

Ranskan marsalkka (ransk. Maréchal de France) juontaa arvonimenä juurensa Ranskan kuninkaan Filip Augustuksen Albéric Clémentille noin vuonna 1190 luomasta arvonimestä marescallus Franciae. Myöhemmin arvosta tuli tallikreiviä tai konnetaabelia (connétable de France, comes stabulari) korkeampi arvonimi. Vuoteen 1791 mennessä nimitettiin 256 marsalkkaa. Kansalliskokous lopetti arvonimen vuonna 1793.

Ensimmäisen keisarikunnan aikana nimitettiin keisarikunnan marsalkoita. Restauraation myötä arvonimi palasi Ranskan marsalkaksi ja keisari Napoleon III säilytti sen.

Kuusi marsalkkaa on palkittu marsalkka-kenraalin (maréchal général des camps et armées du roi) arvonimellä: Biron, Lesdiguières, Henri Turenne, Claude Villars, Morits Saksilainen ja Soult.

Nyky-Ranskassa marsalkan arvonimi ei ole sotilasarvo, vaan se annetaan erityisesti kunnostautuneille kenraaleille. Esimerkiksi Philippe Pétain säilytti arvonimen, vaikka hänet tuomittiin maanpetoksesta ja hän menetti sotilasarvonsa.

Viimeisin Ranskan marsalkka on Alphonse Juin, joka palkittiin 1952 ja kuoli 1967. Tosin François Mitterrand nimitti vuonna 1984 Marie-Pierre Kœnigin (18981970) Ranskan marsalkaksi, mutta nimitys oli postuumi.

Britannia

Britannian maavoimissa korkein arvo on sotamarsalkka (engl. Field Marshal), jota vastaa merivoimissa laivastoamiraali ja ilmavoimissa Kuninkaallisten ilmavoimien marsalkka (engl. Marshal of the Royal Air Force). Nykyisin arvonimeä ei yleensä käytetä rauhanaikana, vaikkakaan se ei ole poissuljettu vanhimmilta upseereilta. Aiemmin arvonimi on ollut Britannian monarkilla, mutta Elisabet II:lla ei ollut sitä eikä Kuningas Charles III ole halukas ottamaan sitä.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa marsalkan arvoa vastaavat armeijakenraali (engl. General of the Army), merivoimissa laivastoamiraali ja ilmavoimissa ilmavoimakenraali. Sanaa marsalkka ei käytetä. Vieläkin korkeampi sotilasarvo on niin sanottu kuuden tähden sotilasarvo, joita ovat armeijainkenraali (engl. General of the Armies) ja merivoima-amiraali. Armeijainkenraalin arvoa on eläessään käyttänyt ainoastaan John J. Pershing. Ensimmäiselle Yhdysvaltain presidentille George Washingtonille arvo myönnettiin postuumisti USA:n perustamisen 200-vuotispäivänä 1976, jolloin päätettiin hänen olevan vastedes aina korkea-arvoisin amerikkalainen sotilashenkilö.

Egypti

Egyptissä asevoimien komentajana toimii sotamarsalkka, tällä hetkellä ainoana Muhammad Hussein Tantawi toimien myös valtionpäämiehenä eli Egyptin sotilasneuvoston puheenjohtajana. Ennen vuotta 1953 sotamarsalkan arvo kuului Egyptin monarkille. Egyptin tasavallan aikana sotamarsalkkana on toiminut asevoimien komentaja eli ammattiupseeri.

Natsi-Saksa

Valtakunnanmarsalkka Göringin puku

Suur-Saksan valtakunnan valtakunnanmarsalkan (saks. Reichsmarschall des Großdeutschen Reiches) arvo perustettiin kenraalisotamarsalkan yläpuolelle natsi-Saksan korkeimmaksi upseeriarvoksi vuonna 1940. Adolf Hitler ylensi Hermann Göringin ainoana henkilönä tuohon arvoon, merivoimissa vastaava arvo oli suuramiraali.

Italian kuningaskunta

Italian marsalkan (ital. Maresciallo d'Italia) arvon perusti Mussolini alun perin kunnianosoituksena ensimmäisessä maailmansodassa palvelleille kenraaleille Luigi Cadornalle ja Armando Diazille. Tästä huolimatta ennen toista maailmansotaa ja sen aikana marsalkan arvoon ylennettiin useampikin upseeri. Se oli Italian kuningaskunnan armeijan korkein sotilasarvo, poikkeuksena kuitenkin vuonna 1938 Mussolinin luoma sotilasarvo Imperiumin ensimmäinen marsalkka (ital. Primo Maresciallo dell'Impero), johon ylennettiin ainoastaan Mussolini itse sekä Italian silloinen kuningas Vittorio Emmanuele III.

Neuvostoliitto

Neuvostoliiton marsalkka (ven. Маршал Советского Союза, Maršal Sovetskogo Sojuza) oli korkein sotilasarvo Neuvostoliitossa, poikkeuksena oli Josif Stalinin generalissimuksen arvo (1945–1953). Laivastossa Neuvostoliiton marsalkkaa vastaava sotilasarvo oli Neuvostoliiton laivastoamiraali.

Katso myös

Lähteet

  1. Aarno Karimon Kalevalainen kansa (Arkistoitu – Internet Archive) Tampereen Suomalainen Klubi
  2. Suomen marsalkan arvonimi Ylipäällikkö, Mannerheim Carl Gustaf Emil

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.