Sotakollegio

Sotakollegio oli 1634–1865 toiminut Ruotsin maavoimia johtanut keskusvirasto. Sen tehtävistä annettiin ensimmäiset säädökset vuoden 1634 hallitusmuodossa, jossa sitä kutsuttiin sotaneuvostoksi. Sotakollegio-nimitys vakiintui kuitenkin pian käyttöön.

Sotakollegion tehtävänä oli huolehtia värväyksestä, katselmuksista, sotilasrakennuksista ja linnoituksista. Se valvoi myös ylimpänä virastona sotaväkeä ja sen varustuksia sekä toimi ylisotaoikeutena. Valtakunnan marski toimi sotakollegion presidenttinä ja kollegion jäseninä oli kaksi valtaneuvoston sotilasjäsentä sekä neljä muuta upseeria.

Vuonna 1782 tehdyssä organisaatiouudistuksessa sotakollegio jaettiin viiteen departementtiin. Myöhemmin kollegion komentoasiat annettiin kenraaliadjutantille ja muiden kuin taloudellisten asioiden tuomiovalta siirrettiin sotaoikeudelle. Sotakollegion organisaatiota ja työtapoja järjesteltiin useilla 1800-luvulla annetuilla johtosäännöillä. Virasto lakkautettiin 1865 ja sen tehtävät siirrettiin uudelle keskusvirastolle, armeijahallitukselle.