Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on Kiinan valtion kansalaisia koskeva luottoluokitusjärjestelmä, jossa jokaiselle kansalaiselle lasketaan tietotekniikan avulla pisteluku. Kiinan valtio ilmoitti kehittävänsä järjestelmää vuonna 2014 ja siitä tulevan pakollinen kaikille vuonna 2020.[1] Kansalainen pisteytetään sen perusteella, miten hyvin hän on noudattanut sosiaalisia normeja ja sääntöjä[2]. Pisteluku on julkinen rekisteritieto ja kaikkien nähtävissä[3].

Kiinassa pisteytetään myös yrityksiä.[4]

Historia

Sosiaalista luottoluokitusta pilotoitiin vuonna 2010 Suiningissa. Pilotissa jokaiselle 1,1 miljoonalle yli 14-vuotiaalle asukkaalle annettiin aluksi pisteluvuksi 1000 ja siihen lisättiin tai siitä vähennettiin pisteitä käyttäytymisen mukaan. Pilotin lopussa asukkaat jaettiin A-, B-, C- ja D-luokkaan. A-kategoriaan kuuluvat pääsivät etusijalle oppilaitosten sisäänotossa ja työhönotossa. D-kategoriaan kuuluvilta evättiin lisenssejä, lupia ja pääsyjä joihinkin sosiaalipalveluihin.[5]

Tarkoitus

Järjestelmän tarkoituksena on luoda luottamusta ihmisten välille.[6] Järjestelmällä pyritään ratkaisemaan kiinalaisessa yhteiskunnassa oleva luottamuspula. Jokainen mahdollisuus on potentiaalinen huijaus ja jokainen avokätisyyden osoitus sisältää riskin hyväksikäytölle.[7] Kiinassa esimerkiksi on yleistä, ettei kukaan auta kaatunutta vanhusta, koska siinä on riskinä, että auttajaa aletaan syyttää vanhuksen kaatamisesta ja hänet haastetaan oikeuteen.[8]

Tekniikka ja kehitystyö

Sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä perustuu big data -analytiikkaan.[9]

Sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää kehittävät Tencentin kumppani China Rapid Finance ja Alibabaan sidoksissa olevan Ant Financial Services Groupin tytäryhtiö Sesame Credit. Molemmilla yrityksillä on pääsy valtaviin määriin dataa kansalaisista. China Rapid Finance liittyy WeChat-pikaviestimeen (850 miljoonaa aktiivista käyttäjää) ja Sesame Credit Alipay-maksujenvälitykseen.[3] Kiinalaisen paikallismedian mukaan Tencentin sosiaalisen luottoluokitusjärjestelmän sovellukseen liittyy QQ-pikaviestin. Pisteluku on välillä 300–850 ja jakautuu viiteen kategoriaan: sosiaaliset yhteydet, kulutuskäyttäytyminen, turvallisuus, varallisuus ja tottelevaisuus.[3][10]

Järjestelmän datalähteet

Vuonna 2017 10 polkupyörien yhteiskäyttöpalvelua on sopinut asiakkaiden datan toimittamisesta luottoluokitusjärjestelmään.[11]

Palkkiot ja rangaistukset

Järjestelmä sisältää palkkioita ja rangaistuksia. Järjestelmän varhaisessa koekäytössä vuonna 2018 9 miljoonaa kiinalaista evättiin ostamasta maansisäisen lentolipun ja kolme miljoonaa ostamasta bisnesluokan lentolippua.[2] Korkean pisteluvun avulla on mahdollista matkustaa ulkomaille ja varata ykkösluokan lippuja.[7]

Keskustelu vaikutuksista ja kritiikki

The Economistin artikkelissa sosiaalista luottoluokitusjärjestelmää on kuvailtu digitaalisen totalitäärisen valtion keksimiseksi. Artikkelissa mainitaan, että järjestelmä ei pisteytä vain rahallista luottokelpoisuutta, vaan ihmisen sosiaalista ja mahdollisesti poliittista käyttäytymistä. Vielä vuonna 2016 ei ollut selvillä, miten kattava järjestelmä tulee olemaan, mutta sen kritiikki on esitettävä valtion omistamassa mediassa. Artikkelissa mainitaan, että kyseessä on kunnianhimoisin digitaalisen sosiaalisen kontrollin kokeilu.[12]

Pellervon taloustutkimuksen Kristina Tiitinen arvelee, että sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä muuttaa taloudellisen aseman määrittämän yhteiskuntaluokan oman käyttäytymisen määrittämäksi luokaksi. Tiitisen mukaan tästä voi olla jopa hyötyä kiinalaisessa yhteiskunnassa, jossa sosiaalista liikkuvutta ei juurikaan tapahdu. Lisäksi kulutusohjaaminen voi viedä tottumuksia hyödyllisiin arvoihin, kuten ympäristönsuojeluun tai terveellisiin elintapoihin.[1]

Martin Schorzempan ja muiden mukaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on joko merkki kehityksestä tai uhka yksityisyydelle.[13] Zahy Ramadanin mukaan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä on pyrkimys luoda pelillistetty järjestelmä, jolla saadaan aikaiseksi universaali konformistisuus.[14]

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.