Sorel-Tracy

Sorelin satama.

Sorel ja Tracy olivat itsenäisiä kuntia aina vuoteen 2000 asti, jolloin ne liitettiin yhteen Sorel-Tracyn kaupungiksi.[3] Molemmat paikkakunnat saivat alkunsa vuonna 1672, jolloin niiden maat annettiin läänityksenä Pierre de Saurelille, Uuden-Ranskan Carignan-Salières -rykmentissä palvelleelle kapteenille.[2][3] Tämä nimesi Sorelin alun perin Saureliksi itsensä mukaan, mutta britit muuttivat nimen vuonna 1787 William Henryksi Englannin kuningas Yrjö III:n pojan kunniaksi. Nimi palautettiin entiselleen vuonna 1860 mutta uudessa kirjoitusasussa Sorel.[2] Tracy tunnettiin Saint-Joseph-de-Sorelin maaseurakuntana vuoteen 1954 asti, jolloin siitä tuli kaupunki ja nykyinen nimi otettiin käyttöön. Nimi on peräisin Tracyn markiisilta Alexandre de Prouvillelta, joka rakensi seudulle vuosina 1663–67 linnoituksen toimiessaan Uuden-Ranskan sotilaskuvernöörinä.[3]

Vuonna 1781, Yhdysvaltain vapaussodan loppuvaiheessa, Québecin kuvernööri Sir Frederick Haldimand rakensi kartanon Richelieujoen rannalle aikomuksenaan perustaa siirtokunta Yhdysvalloista paenneille lojalisteille. Heitä muutti seudulle kuitenkin suhteellisen vähän. 1800-luvun puoliväliin mennessä sekä Soreliin että Tracyyn oli syntynyt saha- ja telakkateollisuutta ja Sorelin ja Champlainjärven välillä oli aloitettu säännöllinen rahtiliikenne Richelieujokea pitkin.[2] Kylät hyötyivät myös Montréalin ja Québecin välisestä kaupankäynnistä ja niiden väkiluku kasvoi tasaisesti, kunnes Sorel sai kaupunkioikeudet vuonna 1889. Toisen maailmansodan aikana sotateollisuus työllisti yli 20 000 ihmistä molemmissa kaupungeissa. Sotaa seurasi lyhyt lamakausi, joka katkesi 1950-luvulla alkaneeseen uuteen kasvun ja kaupungistumisen aikakauteen.[2][3]