Sophie Brahe

Brahen isä oli valtaneuvos Otto Brahe, ja äiti oli kuningatar Sophien taloudenhoitaja Beate Bille Brahe. Astronomi Tyko Brahe oli hänen vanhin veljensä. Sophie Brahe oli kymmenestä lapsesta nuorin. Hän ryhtyi veljensä avustajaksi tämän astronomisten havaintojen teossa vuonna 1573 ja auttoi tätä työssä, josta tuli nykyaikaisten planeettojen kiertoratojen kuvaamisen perusta. Hän kävi usein veljensä observatoriossa Uraniborgissa ja Hveenin saarella. Tyko kirjoitti, että hän oli opettanut sisarelleen puutarhanhoitoa ja kemiaa, mutta oli kieltäytynyt opettamasta astronomiaa. Hän sanoi kuitenkin ylpeänä, että sisar oli opiskellut astronomiaa omatoimisesti, tutkinut saksankielisiä kirjoja ja käännättänyt latinankielisiä kirjoja omilla varoillaan voidakseen opiskella niitäkin.[1]. Sisaruksia yhdisti tieteen lisäksi se, ettei perhe hyväksynyt astronomiaa sopivaksi toiminnaksi aateliselle. Tyko käytti sisarestaan ihaillen nimitystä 'animus invictus', 'sisukas mieli'[2].

Sophie Brahe avioitui Otto Thottin kanssa 1576, jolloin hän oli 19- tai 20-vuotias ja puoliso 33. He saivat yhden lapsen Tagen (1580) ennen Otto Thottin kuolemaa 1588. Miehensä kuoltua Sophie huolehti tämän maatilasta Ericksholmissa pitääkseen sen tuottoisana siihen asti kunnes poika olisi täysi-ikäinen. Tuona aikana hänestä tuli puutarhuri sen lisäksi, että hän opiskeli kemiaa ja lääketiedettä. Hänen Ericksholmiin luomaansa puutarhaa on pidetty poikkeuksellisena. Sophie oli erityisen kiinnostunut Paracelsuksen oppien mukaisesta kemiasta ja lääketieteestä, joissa pieni myrkkyannos voisi toimia voimakkaana lääkkeenä. Hän auttoi veljeään horoskooppien teossa aina vuoteen 1597[2].

21. heinäkuuta 1587 kuningas Fredrik II allekirjoitti asiakirjan, jolla Sophie Brahe sai nykyisessä Ruotsissa sijaitsevan Årupin maatilan omistusoikeuden[3].

Uraniborgissa käydessään hän tutustui alkemiaa opiskelevaan aatelismieheen Erik Langeen. Vuodelta 1590 on merkintöjä, että Sophie Brahe kävi Uraniborgissa 13 kertaa, ja sinä vuonna he kihlautuivat. Lange menetti alkemian tutkimuksissa lähes koko omaisuutensa, joten avioliiton solmiminen lykkääntyi muutamalla vuodella, kun Lange pakoili velkojiaan ja matkusti Saksaan etsimään rahoittajaa työlleen. Heidän ollessaan erossa Tyko Brahe kirjoitti runon Urania Titani kirjeeksi sisareltaan Sophielta sulhaselle vuonna 1594. Vuonna 1599 Sophie kävi tapaamassa Langea Hampurissa, mutta he menivät naimisiin vasta 1602 Eckenfördessä, jossa he asuivat hyvin köyhissä oloissa. Sophien sisarelleen Margrethe Brahelle kirjoittama kirje on säilynyt. Siinä Sophie kertoo joutuneensa käyttämään häissään reikäisiä sukkia. Langen vihkiäisasu jouduttiin häiden jälkeen palauttamaan panttilainaamoon, sillä heillä ei ollut varaa pitää sitä. Kirjeen sanotaan ilmaisevan suuttumusta siitä, ettei perhe hyväksynyt hänen tieteellisiä opintojaan ja ettei hän saanut hänelle kuuluvia rahoja. Kirjettä on sanottu hyvin henkilökohtaiseksi, tunnepitoiseksi mutta myös huumorin sävyttämäksi. Vuonna 1608 Erik Lange asui Prahassa ja kuoli siellä.[2].

Sophie Brahe rahoitti paikallisen kirkon Ivetofta kyrkan kunnostuksen. Hän oli suunnitellut, että hänet haudattaisiin sinne, ja kirkon asehuoneessa on yhä hänen käyttämätön sarkofaginsa[3]. Hän oli kuitenkin vuonna 1616 muuttanut pysyvästi Tanskaan ja asettunut asumaan Helsingøriin. Viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti Tanskan aateliston sukupuun ja julkaisi siitä ensimmäisen version 1626 mutta teki siihen myöhemmin lisäyksiä. Hänen teostaan pidetään edelleen Tanskan aateliston varhaisen historian merkittävimpänä lähteenä[2]. Hän kuoli Helsingørissä 1643, ja hänet haudattiin Kristianstadin Kolminaisuuden kirkkoon Thottin suvun hautaan[1].

• Sophie Brahe: Brev til Margrethe Brahe.käännös Peter Schøler (Arkistoitu – Internet Archive). Det Kongelige Bibliotek
• Marilyn Ogilvie: ”Brahe, Sophia”, Women in Science: Antiquity through Nineteenth Century: A Biographical Dictionary with Annotated Bibliography, s. 46. MIT Press, 1986. ISBN 026265038X.
• August Ziggelaar (1996) Peter Zeeberg. Tycho Brahes "Urania Titani": Et digt om Sophie Brahe. Book review in Isis. Vol. 87, no 3. s. 542–543.
• Gilbert Tjørnum, Hvem er Sophie? Nyhedsbrevet Sophie No.3, 27.11.2003. Astrologisk Museum, Tanska. pdf-tiedosto (tanskaksi).