Sophie Blanchard

Blanchardin puoliso Jean-Pierre Blanchard perehdytti Sophie Blanchardin ilmailun pariin. He lensivät yhdessä ensimmäisen kerran vuonna 1804. Normaalisti ujo ja hermostunut Blanchard muuttui lentäessä rohkeaksi, pelottomaksi ja jopa rämäpäiseksi riskienottajaksi.[1][2]

Vuonna 1805 Blanchard lensi ensimmäisen soololentonsa ja näin hänestä tuli historian ensimmäinen nainen joka työskenteli ammattimaisena lentäjänä.[1][4] Blanchard ei ollut ensimmäinen lentänyt nainen, sillä Elizabeth Thible oli lentänyt jo vuonna 1784.[2] Blanchardit toivoivat hyötyvän taloudellisesti Sophie Blanchardin ensimmäisenä ammattilentäjänä toimivan naisen asemasta ja puoliso Jean-Pierre kannusti häntä kehittämään taitojansa lentäjänä eteenpäin.[1][2]

Blanchard lentää hopeisella gondolilla ilmailunäytöksessä vuonna 1811.

Puolisonsa kuoleman jälkeen (vuonna 1809) Blanchard jatkoi lentämistä soolona, osin pakotettuna voidakseen maksaa miehensä ottamia velkoja takaisin.[1]

Hänen uransa oli sekoitus sensaatiohakuista viihdyttäjää, ilmailun edelläkävijyyttä ja keksijänä toimimista. Blachard kehitti muun muassa laskuvarjoja käyttäen hyväksi nukkeja ja eläimiä. Hän toimi suurien korkeuksien lentojen edelläkävijänä ja ylitti Alpit kuumailmapallolla useasti.[1]

Hänet tunnettiin lentonäytöksestä, jossa hän lensi pienellä silkistä tehdyllä kuumailmapallolla, jossa oli korin sijasta hopeinen gondoli. Hän pukeutui erottuviin pukuihin, jotka pystyi näkemään kaukaa. Blanchard teki näytöksissään uhkarohkeita ilmailutemppuja ja räjäytti ilotulitteita ilmasta. Hänen näytöksiinsä kuului ilotulitteiden räjäyttäminen laskuvarjohypyn aikana.[1]

Blanchard menestyi hyvin ammatissaan. Ranskan hallitsijat palkitsivat hänet usein arvonimin. Hallitsija Napoleon Bonaparte antoi hänelle kunnianimet Virallisten juhlien aeronautti sekä Ranskan kuumailmapalloilun pääilmailuministeri ja kuningas Ludvig XVIII arvonimen Restauraation virallinen aeronautti.[1][2] Blanchard väitetysti luonnosteli Napoleonille sotasuunnitelman Iso-Britannian valtaamiseksi ilmasta käsin.[2]

Hän oli kuuluisa ympäri Eurooppaa ja esiintyi useissa maissa.[2] Blanchard tykkäsi ottaa riskejä ja lentää öisin. Hän jopa nukkui kuumailmapallossaan ilmassa lentäen. Rohkeiden lentojen aikana hän melkein kuoli kahdesti: hän melkein jäätyi Alppien yli lentäessä ja melkein hukkui pudottuaan suohon Napolin lähellä.[4]

Blanchard kuoli ilmailunäytöksessään sattuneessa onnettomuudessa.

Blanchard kuoli ilmailunäytöksensä aikana 6. heinäkuuta 1819, kun hänen kuumailmapallonsa syttyi tuleen ja hän jäi solmuun pallon verkkoon.[1] Kuumailmapallo syttyi tuleen hänen laukaisemastaan ilotulitteesta, jonka oli määrä olla osa hänen esitystään. Esitys Pariisin Tivolipuistossa jäi hänen viimeisekseen.[2]

Vaikka häntä oli aiemmin varotettu toistuvasti ilotulitteiden tuomasta vaarasta, hän sisällytti ne osaksi esitystään siitä huolimatta. Kuolemaan johtaneen esityksen räjäytysten oli määrä olla aikaisempaa näyttävämpi.[2] Bengalin tuli -esityksessään hänen oli tarkoitus käyttää hitaasti palavaa pyrotekniikkaa.[4]

Noustessaan ilmaan hän lausui “Allons, ce sera pour la derniere fois” (suom. Matkaan, tämä olkoon viimeinen kerta). Blanchard oli pukeutunut tavaramerkkinsä mukaisesti hienostuneeseen valkoiseen hameeseen ja strutsinsulkahattuun. Samalla hän kantoi kädessään palavaa soihtua.[4]

Muutamaa minuuttia ilmaan nousunsa jälkeen hän aloitti ilotulitusesityksenä.[2] Aluksen pohjassa säkenöi tähtisädetikkujen kaltaiset kipinät ja hän pudotteli aluksesta ilotulitteita.[4] Pallon kohotessa nopeasti se syttyi tuleen ja alkoi syöksyä maata kohti.[2] Osa yleisöä luuli sen kuuluvan esitykseen ja joku huusi "Kaunista! Kaunista! Eläköön Madame Blanchard!". Blanchard pudotti irtopainot hidastaakseen putoamisvauhtia.[4] Pallossa oleva kaasu piti alusta ilmassa ja kova tuuli työnsi palloa pois päin Tivolipuistosta. Hänen kerrotaan tehneen kaiken voitavansa pallon hidastamiseksi. Kuumailmapallo syöksyi Rue de Provence'in katoille, kun kaasu ehtyi pallossa. Blanchard jäi kiinni kuumailmapallon verkkoon, putosi katon reunalle ja siitä kadulle. Väkijoukon saapuessa paikalle hän oli jo kuollut.[2]

Kuoleman jälkeen Tivolipuisto lupasi lahjoittaa pääsylipputulonsa Blanchardin lapsille. Vasta kun oli kerätty 2400 Ranskan frangia, selvisi, ettei hänellä ollut lapsia. Rahat käytettiin Sophie Blanchardin muistomerkin rakentamiseen, joka sijaitsee Père-Lachaise'n hautausmaalla.[2] Muistomerkissä esiintyy liekeissä oleva kuumailmapallo ja lukee teksti Victime de son Art et de son Intrepidite (suom. Oman taiteensa ja pelottomuutensa uhri).[4]

Kuolemansa vuoksi hänestä tuli myös ensimmäinen lento-onnettomuudessa kuollut nainen.[4]