Soninke

Soninke on etupäässä Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa asuvien soninkejen puhuma mandelainen kieli. Sillä on yli kaksi miljoonaa puhujaa.[2]

Soninke
Soninkejen ydinalue Malin, Mauritanian ja Senegalin rajalla.
Soninkejen ydinalue Malin, Mauritanian ja Senegalin rajalla.
Tiedot
Alue Mali, Mauritania, Senegal ja naapurimaat
Virallinen kieli kansalliskielen asema Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa
Puhujia 2 138 110[1]
Kirjaimisto arabialainen, latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta nigeriläis-kongolaiset kielet
Kieliryhmä mandelaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-2 snk
ISO 639-3 snk
Ohje

Kielen puhujista yli puolet asuu Malin luoteisosassa. Yhtenäistä asutusta on myös Mauritanian kaakkoisosassa ja Senegalin itäosassa. Pieniä ryhmiä asuu vanhastaan Gambian itäosassa, Vélingaran seudulla Ylä-Casamancessa ja Burkina Fasossa. Soninkeilla on laaja diaspora Malin, Senegalin ja Norsunluurannikon kaupungeissa, Keski-Afrikan maissa ja mantereen ulkopuolella varsinkin Ranskassa.[2]

Soninke kuuluu mandekielten länsihaaraan. Se muodostaa bozokielten kanssa oman ryhmänsä, johon luetaan toisinaan myös bobo. Yhteiset piirteet manding-kielten kanssa selittyvät kontaktivaikutuksella.[2]

Murre-erot ovat laajasta puhuma-alueesta huolimatta melko pienet. Poikkeuksen muodostavat Tichittin ja Oualatan keitailla aikaisemmin puhuttu arabialais- ja berberivaikutteinen azer sekä Burkina Fason sillanka, johon ovat vaikuttaneet fulani ja moore. Azer on jo sammunut, sillankalla on muutamia tuhansia puhujia.[3]

Soninkella on kansalliskielen status Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa. Kieli on hyvin elinvoimainen, mutta sen kirjallinen käyttö on vähäistä. Malissa ja Senegalissa järjestetään lukutaito-opetusta ja kieltä käytetään alaluokilla muutamissa kouluissa. Bamakossa ilmestyy soninkenkielinen kuukausilehti Xibaare. Kieltä on aikaisemmin kirjoitettu arabialaisella kirjaimistolla, mutta nykyään käytetään etupäässä latinalaisia aakkosia.[4]

Soninkessa on paljon lainasanoja arabiasta, ranskasta ja bambarasta sekä kontaktimurteissa myös fulbesta. Soninke oli aikaisempina vuosisatoina alueen valtakieli, joka on vaikuttanut muihin kieliin.[5]

Lähteet
  • Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0.

Viitteet
  1. Soninke Ethnologue. Viitattu 25.10.2019.
  2. Jazyki mira, s. 248.
  3. Jayki mira, s. 248–249.
  4. Jazyki mira, s. 249.
  5. Jazyki mira, s. 282.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.