Sompion luonnonpuisto

Sompion luonnonpuisto on Sodankylässä sijaitseva luonnonpuisto, joka on perustettu vuonna 1956 ja jota hoitaa Metsähallitus. Puiston pinta-ala on 179 neliökilometriä.[1]

Luonnonpuistoissa liikkuminen on lähtökohtaisesti kiellettyä ympäri vuoden. Sompiossa on kuitenkin sallittua liikkua merkittyjä reittejä pitkin sekä leiriytyminen enintään kolmeksi vuorokaudeksi Sompiojärven leirintäalueelle. Lisäksi kalastus on sallittua Sompiojärvellä ja merkittyjen reittien varsilla on muutama tulentekopaikka. Poikkeuksena liikkumiskieltoon vakituisesti Sodankylän kunnassa asuvilla on oikeus poimia alueelta marjoja ja sieniä. Sallittua on myös liikkuminen paikallisen paliskunnan poronhoitotehtävissä.[2]

Puistossa liikkuminen

Luonnonpuiston alueella saa kulkea vain merkittyjä kulkureittejä pitkin. Puiston halki Sompiojärveltä pohjoiseen, Urho Kekkosen kansallispuistoon ja aina Kiilopäälle saakka johtaa vanhaa Ruijanreittiä pitkin Ruijanpolku-niminen vaellusreitti, jolta pääsee myös poikkeamaan Terävä-Nattasen huipulle. Puiston eteläosassa Pyhä-Nattasen polku tekee lenkin samannimisen tunturin huipun kautta. Merkittyä reitistöä pitkin pääsee myös sodanaikaiselle huoltotielle, jota pitkin pääsee Tankavaaraan. Alueen eteläosan poikki kulkee puistoon sen perustamisen jälkeen rakennettu metsäautotie[3], joka mahdollisti laajat hakkuut Lokan tekojärven ja Urho Kekkosen kansallispuiston välisellä alueella. Puiston eteläreunalla, Sompiojärven rannalla, on leirintäalue, venesatama sekä lintutorni.[4][5]

Vuonna 2019 luonnonpuistossa tehtiin 10 000 käyntiä.[6]

Sompion luonto

Kuudesta terävähuippuisesta tunturista muodostuva Nattasten tunturiryhmä sijaitsee kokonaan Sompion luonnonpuiston alueella. Sen korkein tunturi on 544-metrinen Terävä-Nattanen. Maasto vaihtelee aapasoista ja kuusikoista tunturikoivikoihin ja puuttomaan paljakkaan.[7][8] Nattaset poikkeavat geologisesti monista muista tuntureista sillä ne muodostuvat Nattasten graniitiksi kutsutusta kivilajista. Erikoisuutena tuntureilla on erikoisia tooreiksi kutsuttuja, lohkeilleita kivimuodostelmia.[9][10]

Puisto muodostaa yhdessä Urho Kekkosen kansallispuiston ja Kemihaaran erämaa-alueen kanssa UK-puisto-Sompio-Kemihaara -Natura 2000 -alueen.[11] Natura-alueella eläviä Euroopan unionin luontodirektiivin II liiteessä mainittuja lajeja ovat ainakin saukko, ahma, pohjanharmoyökkönen, kiiltosirppisammal, isotorasammal, lapinleinikki, lettorikko, laaksoarho, lapinhilpi sekä tundrasara. Myös lintulajisto on runsas.[8]

Lähteet
  1. Sompion luonnonpuisto Metsähallitus. Arkistoitu 25.10.2013. Viitattu 22.3.2014.
  2. Sompion luonnonpuiston järjestyssääntö
  3. Maanmittauslaitos, vanhat painetut kartat. Peruskartta 1966, Topografikartat 1977 ja 1987 vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi.
  4. Sompion luonnonpuiston aktiviteetit Metsähallitus. Viitattu 30.5.2015.
  5. Sompion luonnonpuiston palvelut Metsähallitus. Viitattu 30.5.2015.
  6. Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 13.6.2020.
  7. Sompion luonnonpuiston luonto Metsähallitus. Viitattu 30.5.2015.
  8. UK-puisto-Sompio-Kemihaara -Natura2000 -alue. Ympäristö.fi (viitattu 30.5.2015)
  9. Nattasten graniitti Metsähallitus. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 30.5.2015.
  10. Geologiset luontokohteet (Arkistoitu versio) Viitattu 30.5.2015.
  11. Manner-Suomen Natura2000 -alueet (PDF) 9.10.2013. Ymparisto.fi -sivusto: Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 7.9.2014.
    Suomen luonnonpuistot
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.