Somalian sota 2006–2009

20. joulukuuta taistelut alkoivat väliaikaishallituksen pääkaupungin Baidoan lähellä. Ryhmien johtajat pitivät avoimena mahdollisuuden osallistua rauhanneuvotteluihin EU:n välityksellä. 22. joulukuuta Etiopian hallitus ilmoitti lähettäneensä Baidoaan 20 T-55-panssarivaunua ja neljä taisteluhelikopteria. 26. joulukuuta islamistit vetäytyivät kaikilla rintamilla. 27. joulukuuta hallituksen joukot valtasivat Jowharin, 90 kilometriä Mogadishusta pohjoiseen. Samana päivänä Islamilaisten oikeusistuinten liiton johtajat erosivat Somalian hallituksen ja Etiopian joukkojen lähestyessä pääkaupunkia ja luovuttivat Mogadishun hallinnan sen asukkaille välttääkseen verilöylyn ja kaupungin tuhon.[1]

Viimeinen liiton hallussa ollut kaupunki Kismayo, joka sijaitsee 300 km etelään Mogadishusta, vallattiin 1. tammikuuta. Taisteluja käytiin Jilibissä, 100 km kaupungista pohjoiseen, ja sen jälkeen joukot vetäytyivät etelään kohti Kenian rajaa.[2] Ras Kambonin taistelu, joka alkoi 5. tammikuuta, johti islamistien vetäytymiseen alueelta. Yhdysvallat tuki hyökkäystä AC-130-maataistelukoneilla ensisijaisena tavoitteenaan eliminoida alueella toimivat Al-Qaedan jäsenet.[3] Osan sen johtajista uskotaan paenneen Jemeniin.[4] Taistelut Mogadishusta kiihtyivät maaliskuun lopussa, ja yli tuhannen ihmisen arvioitiin kuolleen. Islamistit aloittivat itsemurhaiskut etiopialaisia ja somalialaisia joukkoja vastaan. Kesäkuussa Mogadishussa puhjenneiden levottomuuksien jälkeen viranomaiset julistivat pääkaupunkiin ulkonaliikkumiskiellon. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Afrikan Unionin rauhanturvajoukot Somaliaan puoleksi vuodeksi. Taistelut puhkesivat Mogadishussa. Punaisen ristin mukaan taistelut olivat pahimmat 15 vuoteen. Yli 320 000 somalia pakeni. Satoja kuoli. Merirosvot uhkasivat ruokalähetyksiä.

Yhdysvaltojen laivasto ampui kohteita, joissa Al–Qaedan epäiltiin toimivan Puntlandissa. Pääministeri Ghedi pelastui itsemurhapommittajalta asunnossaan. Etiopian pääministeri Meles Zenawi kävi Mogadishussa ja lupasi vetää joukkonsa, kun rauhasta saadaan pysyvä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch väitti Etiopian, Somalian hallituksen ja kapinallisjoukkojen syyllistyneen sotarikoksiin. Syyskuussa vastarintajoukot kokoontuivat Asmarassa Eritreassa ja suunnittelivat diplomaattista ratkaisua. Etiopian joukot ampuivat ulkomaisia joukkoja vastustavia mielenosoittajia Mogadishussa. Raskaimmat taistelut sitten huhtikuun. Etiopialaiset toivat lisäjoukkoja kaupunkiin. Marraskuussa hallitus sulki yksityiset radioasemat Radio Shabelle, Radio Simba ja Radio Banadir. YK:n edustaja kuvasi Somalian kriisiä pahimmaksi Afrikassa ja esitti kansainvälisen oikeuden käyttöä. Nur Addesta tuli uusi pääministeri. Somalialaisten pakolaisten määrä nousi miljoonaan, kun pääkaupungista pakeni 200 000. Etiopian joukot poistuivat joulukuun lopulla Gurielista, jossa olivat majoittuneet Suomen kehitysyhteistyövaroin rakennettuun terveyskeskukseen palatakseen sinne uudestaan puoli vuotta myöhemmin.[5] Elokuussa kaksi somalialaista toimittajaa sai surmansa Mogadishussa. Toinen toimittajista oli kritisoinut radio-ohjelmissaan Somalian hallitusta ja islamisteja.[6]

Somalian historia

Aksumin valtakunta Brittiläinen Somalimaa Italian Somalimaa Ranskan Somalimaa Siad Barren diktatuuri Ogadenin sota Somalian sisällissota Somalian sota 2006–

Tammikuussa Burundi lähetti 440 miestä Afrikan unionin joukkoihin Mogadishuun. Yhdysvallat laukaisi ohjuksen Dhobleen kohteenaan al-Qaeda. Islamistien kapina laajeni.

Euroopan unioni pyysi kansainvälistä apua merirosvouksen lopettamiseksi Somalian rannikolla. Huhtikuussa Yhdysvaltain ohjus surmasi al-Shabaab-ryhmän johtajan Aden Hashi Ayron, ja samalla kuoli ja haavoittui useita siviilejä. Toukokuussa Etiopian pääministeri Meles Zenawi sanoi pitävänsä joukot Somaliassa kunnes "jihadistit" on lyöty. YK:n turvallisuusneuvosto kutsui ulkomaisia laivastoja ottamaan kiinni merirosvot Somalian rannikolta. Kesäkuussa siirtymäkauden hallitus solmi tulitauon oppositioryhmä "Somalian vapautuksen allianssin kanssa. Islamilaisten tuomioistuinten joukkojen johtaja Hassan Dahir Aweys hylkäsi hallituksen tarjoaman sopimuksen, jonka mukaan etiopialaiset poistuisivat Somaliasta 120 päivässä. Hän lupasi suostua rauhaan vasta Etiopian joukkojen poistuttua maasta. Heinäkuussa YK:n kehitysohjelman johtaja Somaliassa, Osman Ali Ahmed sai surmansa asemiesten laukauksista Mogadishussa. Kaikki sodan osapuolet tuomitsivat ampumisen[7].

• Somalian aikajana