Somalin kieli

Somalin kieli (somaliksi Af-Soomaali) on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Kuušilaisiin kieliin kuuluvat myös oromo, sidamo ja afar, joita puhutaan Somalian naapurimaissa. Esimerkiksi esimerkiksi oromo (galla) on yksi Etiopian tärkeimmistä vähemmistökielistä. Toisin kuin monet muut Afrikan maat Somalia on kielellisesti ja etnisesti varsin yhtenäinen. Paimentolaisuuden mukana kieli on levinnyt koko Afrikan sarven alueelle, jossa puhutaan yleisesti somalin kieltä tai sille läheisiä murteita ja sukukieliä. Klaanirajat eivät ainakaan yleensä kulje kieli- ja murrerajojen mukaan.

Somali
Somalin levinneisyys punaisella.
Somalin levinneisyys punaisella.
Oma nimi af soomaali
الصومالية
Tiedot
Alue Itä-Afrikka
Somalien diaspora
Virallinen kieli  Somalia
 Somalimaa
Puhujia 15-25 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen, arabialainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afroaasialaiset kielet
Kieliryhmä kuušilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 so
ISO 639-2 som
ISO 639-3 som
Ohje

Somali on virallinen kieli arabian rinnalla sekä Somaliassa että siitä itsenäiseksi julistautuneessa Somalimaassa.[1][2]

Suomessa somalin kielen puhujia oli vuoden 2021 lopussa 23 565, joista suurin osa asui Uudellamaalla.[3][4]

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin ja arabialaisin aakkosin. Lisäksi toisinaan käytetään osmanya-kirjoitusta.[5]

Arabian kielen vaikutus

Kieltä on kirjoitettu aiemmin monilla erilaisilla somalian aakkostoilla. Arabialaiset aakkoset sopivat sille melko hyvin, mutta 1970-luvulta alkaen on kehitetty latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjakieli. Monille, osittain arabiasta lainatuille tai ainakin arabialaisissa lainasanoissa tavallisille kurkkuäänteille tarvitaan omia kirjaimia: niinpä q-kirjaimella merkitään arabian qaf-äännettä (hyvin takaista k:ta), c-kirjaimella kurkunpää-äännettä, joka arabiassa kirjoitetaan 'ain-kirjaimella (sen takia Abd-alkuiset arabialaisperäiset musliminimet, kuten Abdullah ja Abdulkadir, kirjoitetaan somaliksi Cabd-alkuisina), ja x-kirjaimella hyvin takaista kurkku-h:ta, joka esiintyy esimerkiksi profeetta Muhammedin nimessä. Muuten somalin oikeinkirjoitus noudattelee englantilaisia malleja, esim, j- ja y-kirjaimet lausutaan kuten englannissa.

Lainasanoja somaliin on otettu arabian lisäksi siirtomaaisäntien kielistä, eli englannista (laybreeri kirjasto, buug kirja) ja italiasta. Alkuperäiset sanat elävät kuitenkin monen lainasanan rinnalla: niinpä esimerkiksi Jumala on somaliksi sekä arabialaisittain Allaah että somalien omalla sanalla Eebe.

Fonologia

Konsonantit
Labiaali Dentaali Alveolaari Postalveolaari Retrofleksi Palataali Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Klusiili b t | d ɖ k | g q ʔ
Nasaali m n
Frikatiivi f s ʃ χ ħ h
Affrikaatta dʒ
Tremulantti r
Lateraali l
Puolivokaali w j

Lähde:[6]

Vokaalit
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Avoin a

Lähde:[6]

Kuusilaisille kielille on tyypillistä viiden vokaalin järjestelmä, ja myös somalissa on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u. [7] Näistä vokaaleista e, i ja u äännetään kuten suomen kielessä. A sen sijaan vastaa englannin a-äännettä englannin sanassa bat, mutta somalin a-äänne on avoimempi. O puolestaan ääntyy muuten kuten suomessakin, mutta joissakin sanoissa äänne muistuttaa enemmän suomen kielen ö-äännettä.[8]

Vaikka vokaalien ääntäminen on yksinkertaista, ne voidaan kaikki ääntää pitkinä ja lyhyinä. Joissain tilanteissa tämä myös muuttaa sanan merkitystä.[9] Esimerkiksi tág tarkoittaa menemistä ilmaisevaa verbiä, kun taas táag tarkoittaa voimaa.[10] Somalissa on myös diftongeja, eli vokaaliäänteitä joissa vokaali vaihtuu toiseksi. Somalin kielessä on viisi diftongia: ay, aw, ey, oy ja ow. Ay ja ey ovat keskenään vaihdettavissa olevia diftongeja, ja ne ääntyvät samalla tavalla kuin diftongiäänne sanassa heinä. Aw puolestaan ääntyy samalla tavalla kuin diftongi sanassa hauska, kun taas ow ääntyy kuin diftongi sanassa joulu.[9]

Somalin kielessä sanojen intonaation määrittää sävelkoron sijoittuminen sanan vokaaleille. Sävelkorko sijoittuu vokaaliyksiköille, jotka muodostuvat lyhyistä vokaaleista: lyhyt vokaali on yksi vokaaliyksikkö, eli pitkät vokaalit ja diftongit muodostuvat kahdesta vokaaliyksiköstä. Vokaaliyksikkö, johon sävelkorko kohdistuu, lausutaan hieman korkeammalla sävelkorkeudella ja sitä painotetaan enemmän. Sävelkorko, joka on seuraavassa esimerkissä merkitty aksentilla, voi joskus muuttaa sanan merkitystä:

ínan tarkoittaa poikaa, kun taas inán tarkoittaa tyttöä

béer on maksa, mutta beér on puutarha[9]

Somalin sävelkorot muistuttavat oromon kielen sävelkorkoja. Molemmissa kielissä on kolme sävelkorkeutta: korkea, matala ja laskeva. Sävelkorko on läheisessä yhteydessä painotukseen, sillä korkealla sävelkorkeudella on vahva painotus, laskevalla sävelkorkeudella on heikompi painotus ja matalalla sävelkorkeudella ei ole lainkaan painoa. Somalin sanoissa paino on yleensä sanan viimeisellä tai toiseksi viimeisellä vokaalilla. Somalin sävelkorot toimivat kieliopillisella eivätkä sanastollisella tasolla (toisin kuin esimerkiksi kiinan kielessä). Tämä tarkoittaa sitä, että sävelkoron muutokset merkitsevät monesti esimerkiksi maskuliini- ja feminiinisanojen eroja. Ínan tarkoittaa poikaa, kun taas inán tarkoittaa tyttöä.

Äänteet saattavat muuttua sen mukaan, missä kohdin sanaa ne ilmenevät. T tai k eivät koskaan esiinny tavun lopussa, sillä mikäli t tai k olisivat jäämässä tavun viimeiseksi kirjaimeksi, ne muuttuisivat äänteiksi d tai g. Esimerkiksi sana sairastaa eli bug kokee äänteen muutoksen muodossa wuu bukay eli hän sairastaa. Myös m-äänne muuttuu sanan lopussa n-äänteeksi.[11]

Historia

Somalia on perinteisesti puhuttu etenkin nykyisen Somalian alueella. Somalin puhujat olivat pitkään valtiotonta paimentolaiskansaa, joka ei tarvinnut kirjoitusta: paimentolaisten kirjallisuus, etenkin runous, siirtyi sukupolvelta toiselle suullisessa muodossa. Perinteinen somalinkielinen on lyhytmuotoista ja helposti muistettavaa, kuten arabialainen lyriikka.[12] Paimentolaisuustausta näkyy myös somalin sanastossa, jossa on paljon esimerkiksi kameleihin liittyvää sanastoa, jolle ei löydy vastaavuutta vaikkapa eurooppalaisista kielistä.

Somalista tuli Somalian virallinen kieli vuonna 1972 samalla, kun kielen viralliseksi kirjoitusjärjestelmäksi valittiin latinalainen aakkosto. Latinalaisen kirjaimiston valinta ei ollut itsestään selvää, ja valintaa edelsikin kiihkeäkin debatti latinalaisen, arabialaisen ja alkuperäiskansojen kirjainjärjestelmien välillä. Somalin kehittäminen Somalian virallisena kielenä on kuitenkin pysähtynyt Somalian 1990-luvulla alkaneitten sisällissotien vuoksi.[13]

Ennen latinalaisen kirjaimiston käyttöön ottamista somalia kirjoitettiin muun muassa arabialaisella kirjaimistolla.[14] 1900-luvun alussa somalia yritettiin kirjoittaa sekä arabialaisia aakkosia muistuttavalla aakkostolla että amharan tavukirjoituksella, mutta maailmansotien välisenä aikana somalia alettiin kirjoittaa myös latinalaisella aakkostolla.[15] Vuosina 1920–1922 somalia varten kehitettiin erikseen osmanialainen kirjaimisto. Osmanialaisen kirjaimiston kehitti Osman Yusuf Kenadid, ja kirjaimiston osmanian kielinen nimi on 𐒋𐒘𐒈𐒑𐒛𐒒𐒕𐒀 eli somalilainen kirjaimisto. Kirjaimistoa luettiin vasemmalta oikealle horisontaalisessa eli vaakasuunnassa, ja aakkoston kirjainten nimet perustuivat arabialaisiin aakkosiin. Kirjaimistoa ei nykyään enää juurikaan käytetä.

Osmanialaisen kirjaimiston jälkeen somalia varten kehitettiin kaddaren aakkosto, jonka kehitti vuonna 1952 Sheekh Xuseen Axmed Kaddareh. Tämäkin kirjaimisto kehitettiin vain somalia varten, ja moni kaddaren aakkoston kirjaimista muistutti osmanialaisen kirjaimiston kirjaimia. Kaddaren aakkosto jäi kuitenkin suhteellisen lyhytikäiseksi, sillä vuonna 1961 Somaliassa sovittiin sekä latinalaisen että osmanialaisen aakkoston käytöstä. Somalia oli itsenäistynyt vuonna 1960, ja itsenäisyyden ensimmäinen vuosikymmen Somaliassa käytettiinkin sekä omaperäistä osmanialaista että latinalaista aakkostoa. 1960-luvulla käytiin debattia kansalliskielen valinnasta (vaihtoehto somalille oli englannin valinta kansalliskieleksi), mutta vuonna 1972 somali valittiin Somalian kansalliskieleksi. Somalia on Afrikan kielikontekstissa harvinainen maa, sillä Somalia on kielellisesti harvinaisen yhtenäinen maa.[12]

Kielioppi

Verbit

Somalissa verbit taipuvat kuusilaisille kielille tyypillisesti seitsemässä persoonamuodossa: sekä yksikössä että monikossa ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa persoonassa, minkä lisäksi yksikön kolmannessa persoonassa erotetaan maskuliini ja feminiini.[16]

Somalin kielessä on kaksi aikamuotoa, yleinen mennyt aikamuoto ja yleispreesens. Näistä kahdesta yleinen mennyt aikamuoto on useammin käytetty. Verbit taipuvat kolmessa konjugaatiossa, joista ensimmäisen konjugaation verbejä taivutetaan yleisessä menneessä aikamuodossa seuraavilla päätteillä: -ay, -tay, -ay, -tay, -nay, -teen, -een. Päätteet on luoteltu järjestyksessä minä, sinä, hän (maskuliini), hän (feminiini), me, te, he. Esimerkiksi verbi keen (tuoda) taipuu siis seuraavasti: keenay, keentay, keenay, keentay, keennay, keenteen, keeneen.[17]

Konjugaatiossa 2 verbin vartalon viimeinen kirjain on i tai -ee, ja yleinen mennyt aikamuoto muodostetaan jälleen päätteillä -ay, -tay, -ay, -tay, -nay, -teen, -een.[18]

Konjugaatiossa 3 on vain verbejä, jotka päättyvät o-kirjaimeen. Yleinen mennyt aikamuoto muodostetaan samoilla päätteillä kuin konjugaatiossa 1 (-ay, -tay, -ay, -tay, -nay, -teen, -een), mutta vartaloon lisätään pääte -da ja verbin vartalon viimeinen -o vaihdetaan a-kirjaimeksi. Esimerkkinä verbi joogso, pysähtyä: joogsaday, joogsatay, joogsaday, joogsatay, joogsannay, joogsateen, joogsadeen.[19]

Substantiivit

Somalin kielessä substantiiveilla on kaksi sukua: maskuliini ja feminiini, eikä sanan sukua yleensä voi päätellä sanan merkityksestä. Poikkeuksen tähän muodostavat ihmistä ja eläimiä tarkoittavat sanat. Nin eli mies on maskuliini, kun taas naag eli nainen on feminiini. Toisaalta naiset eli haween on maskuliini. Kuusilaisille kielille on tyypillistä, että substantiivien suku vaihtuu yksikön ja monikon välillä. Muita tällaisia sanoja ovat vaikkapa sannad eli vuosi, joka on maskuliini, kun taas monikko sannaddo on feminiini ja kab eli kenkä, feminiini, josta tulee monikossa kabo, maskuliini.[20] Ilmiötä, jossa sanan suku muuttuu yksikön ja monikon välillä kutsutaan nimellä gender polarity.

Somalin substantiivit voidaan jakaa seitsemään luokkaan sen mukana, miten ne taipuvat. Ryhmään 1 kuuluvat substantiivit ovat feminiinejä yksikössä ja maskuliineja monikossa. Ryhmän substantiivien monikko muodostetaan lisäämällä yksikköön yleensä pääte -o, paitsi jos sanan yksikkö päättyy kirjaimeen i, jolloin monikon tunnus on -yo. Sanojen intonaatio on viimeisellä tavulla korkea sekä yksikössä että monikossa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sanat cabsi (pelko) ja aayad (ihme).[21]

Ryhmään 2 kuuluvat substantiivit ovat maskuliineja yksikössä ja feminiinejä monikossa. Monikon tunnus on -o, paitsi mikäli sana päättyy kirjaimiin i, x, c, j tai q, jolloin sanan monikon pääte on -yo. Jos sana päättyy kirjaimiin b, d, dh, l, r tai n, sanan viimeinen konsonantti kahdentuu. Monikossa intonaatio on viimeisellä tavulla korkea. Ryhmään 2 kuuluvat esimerkiksi sanat olol (liekki) ja babbis (tuuletin).[21]

Ryhmään 3 kuuluvat sanat ovat maskuliineja sekä yksikössä että monikossa ja muodostavat monikon päätteellä -o, paitsi mikäli sanan viimeinen kirjain on i, jolloin monikko muodostetaan tunnuksella -yo. Ryhmän sanojen intonaatio on yksikössä korkea toiseksi viimeisellä tavulla ja monikossa intonaatio nousee viimeiseen tavuun. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa substantiivit beri (päivä) ja ilig (hammas).[22]

Ryhmään 4 sen sijaan kuuluvat sanat ovat maskuliineja sekä yksikössä että monikossa, ja ne muodostavat monikon lisäämällä sanan perään kirjaimen a sekä konsonantin, johon sanan yksikkö muoto päättyy. Esimerkiksi: af (suu), afaf (suut), san (nenä), sanan (nenät). Yksikössä intonaatio on nouseva toiseksi viimeisellä tavulla, kun taas monikossa intonaatio nousee viimeisellä tavulla.[23] Ryhmässä 4 tapahtuu yksi äänteenmuutos, nimittäin n:n ja m:n välillä: nin, niman (mies, miehet).[24]

Ryhmän 5 substantiivit ovat maskuliineja yksikössä ja feminiinejä monikossa. Sanojen monikko muodostuu muuntamalla sanojen intonaatiota: yksikössä intonaatio on nouseva toiseksi viimeisellä tavulla ja monikossa intonaatio nousee viimeisellä tavulla. Soomáali (somali), Somaalí (somalit), yèy (susi), yéy (sudet), Cárab (arabi), Caráb (arabit).[23]

Ryhmän 6 substantiivit ovat feminiinejä yksikössä ja maskuliineja monikossa. Yksikössä substantiivien viimeinen kirjain on o ja sanojen monikko muodostuu liitteen -oyin avulla. Sanojen intonaatio vaihtelee yksikössä. Monikossa sanan intonaatio on nouseva toiseksi viimeisellä tavulla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi sanat ayeeyo (mummo), dawo (lääke), magaalo (kylä).[25]

Ryhmän 7 substantiivit ovat maskuliineja yksikössä ja feminiinejä monikossa. Sanojen yksikkö loppuu kirjaimeen e, joka yleensä muuttuu a-kirjaimeksi monikossa. Sanojen monikko muodostuu liitteellä -yaal. Intonaatio vaihtelee yksikössä, kun taas monikossa sanan intonaatio on viimeisellä tavulla korkea. Ryhmään kuuluvat sanat aabbe (isä) ja agaasime (johtaja).[25] On olemassa kaksi sanaa, jotka eivät pääty e-kirjaimeen, mutta kuuluvat silti ryhmään 7: oday (vanha mies) ja biyo (vesi), joiden monikko muodot ovat odayaal ja biyayaal.[26]

Substantiiveilla ei ole määräistä artikkelia, vaan määräiset substantiivit ilmaistaan päätteellä. Määräinen pääte alkaa maskuliinisissa sanoissa k:lla ja feminiinisissä sanoissa t:lla. Maskuliinin pääte voi olla joko -ka, -ku, -kii tai -kii, kun taas mahdolliset feminiiniset päätteet ovat -ta, -tu, -tii ja -tii. Päätteitä -kii, -tii, -kii ja -tii käytetään, jos substantiiviin on viitattu aikaisemmin keskustelussa tai jos substantiiviin viitataan menneessä aikamuodossa. Päätteitä -ka, -ta, -ku ja -tu käytetään, kun substantiiviin viitataan keskustelussa ensimmäistä kertaa tai siihen viitataan tulevaisuudessa tai nykyhetkessä.[27]

Adjektiivit

Somalin adjektiivit jaetaan perusadjektiiveihin ja johdettuihin adjektiiveihin. Perusadjektiiveista voidaan antaa tyhjentävä lista, sillä niitä on noin 45. Perusadjektiiveja käytetään sellaisenaan eikä niitä ole johdettu toisesta sanasta.[28] Perusadjektiiveja ovat muun muassa cusub (uusi), cas (punainen) ja yar (pieni).[29]

Johdetut adjektiivit sen sijaan muodostetaan lisäämällä päätteitä substantiiveihin ja verbeihin. Yleisimmät päätteet ovat -an ja -san. -an-pääte lisätään verbeihin ja substantiiveihin ja se tarkoittaa siinä tilassa olemista, jota verbi tai substantiivi kuvaa. Esimerkiksi verbi xidh tarkoittaa sulkemista, ja adjektiivi xidhan tarkoittaa suljettua. Gaab sen sijaan tarkoittaa lyhyyttä, ja gaaban on lyhyt. -san-pääte lisätään niin ikään substantiivien ja verbien perään, ja sillä kuvataan substantiivin tai verbin kuvaamassa tilassa olemista. Farax tarkoittaa olla onnellinen ja onnellinen on faraxsan. Cadho tarkoittaa suuttumista ja cadhosan on vihainen.[28]

Adjektiivin monikko muodostetaan ottamalla adjektiivin alusta pisin mahdollinen tavu ja lisäämällä tämä yksikön alkuun. Esimerkiksi adjektiivin cusub (uusi) pisin mahdollinen tavu on cus-. Tämä lisätään sanan yksikkömuotoon: cuscusub.Sanan adag (vaikea) monikkomuoto puolestaan on ad’adag.[30]

Lauseoppi

Somalin kielen lausejärjestys on yleensä subjekti–objekti–verbi eli SOV. Lauseen verbi tulee siis yleensä lauseen loppuun. Lausejärjestys poikkeaa siis vaikkapa englannin sanajärjestyksestä, joka on yleensä SVO eli subjekti–verbi–objekti. Niin sanotussa substantiivifraasissa (eng. noun phrase) sanajärjestys on numeraali–substantiivi–possessiivi–määräinen artikkeli tai demonstratiiviadjektiivi.

Somalissa lauseisiin lisätään fokusmerkintä. Substantiivifokus merkitään partikkeleilla ayaa tai baa, jotka molemmat lisätään substantiivin perään. Verbifokus sen sijaan merkitään partikkelilla waa, jonka paikka on lauseen alussa. Yhdessä päälausessa voi olla vain yksi fokusmerkintä.

Murteet ja alueellinen vaihtelu

Somalin kielestä voidaan erottaa kolme suurta murreryhmää: pohjoisen alueen murre (Northern), Banaadirin alueen murre (Benadir) ja Maay. Näistä kolmesta murreryhmästä pohjoisen alueen murre on maantieteellisesti laajimmalle alueelle levinnein, sillä murre on levinnyt Somalialle tyypillisten klaanien mukana. Pohjoisen alueen murretta voikin pitää tietynlaisena lingua francana, somalin yleiskielellisenä versiona.[31] Jopa 60 % Somalian asukkaista puhuukin pohjoisen alueen murretta ensikielenään ja murteen ydinalue ulottuu Djiboutista Somalian itäisiin osiin.[32]

Pohjoinen murre on lingua francan asemansa vuoksi myös arvostetuin somalikielen versio, ja kuuluisimmat somalinkieliset runoilijat samoin kuin niin sanottu poliittinen eliitti ovat valinneet suosia juurikin tätä somalin kielen muotoa. Pohjoisen alueen murteeseen viitataankin joskus englanninkielisellä nimellä Common Somali tai Standard Somali.[31]

Banaadirin murretta sen sijaan puhutaan Intian valtameren rannikoilla ja myös Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. Banaadirin murteen ja pohjoisen alueen murteen puhujat ymmärtävät toisiaan suhteellisen hyvin. Kolmas murre koostuu erilaisista Mayn murteista, joita puhutaan laajalla alueella Somalian eteläisissä osissa. Mayn murreryhmässä on merkittäviä eroja standardisomaliin ja Banaadirin murteeseen, eivätkä Mayn puhujat ymmärrä kahden toisen murreryhmän puhujia. Tosin, koska pohjoinen murre on nostettu lingua francan asemaan, monet Mayn murteiden puhujista puhuvat myös pohjoisen alueen murretta. Mayn murteita ei myöskään juurikaan käytetä koulutuksessa, mediassa tai muissa julkaisuissa.[31]

Näiden kolmen suurimman murreryhmän lisäksi Somaliassa on lukuisia pienempiä somalin murteita, joita puhutaan etenkin Somalian eteläosissa. Näitä murteita ovat esimerkiksi jiddu, tunni, karre ja ashraf.[31]

Kielinäyte

»Aadanaha dhammaantiis wuxuu dhashaa isagoo xor ah kana siman xagga sharafta iyo xuquuqada Waxaa Alle (Ilaah) siiyay aqoon iyo wacyi, waana in qof la arkaa qofka kale ula dhaqmaa si walaaltinimo ah.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [33]

Katso myös

Lähteet
  1. BBC Voices - Multilingual Nation BBC. 2014. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
  2. Somaliland Constitution somalilandlaw.com. 2007. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
  3. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 6.9.2020. [vanhentunut linkki]
  4. Tilastokeskus: Väestö ja yhteiskunta www.tilastokeskus.fi. Viitattu 7.2.2023.
  5. ScriptSource - Somali scriptsource.org. Viitattu 9.10.2022.
  6. Somali phonological inventory ling.upenn.edu. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
  7. Mous, Maarten: Cushitic. Teoksessa Frayzingier, Zygmunt & Shay, Erin. The Afroasiatic Languages., s. 353. Cambridge University Press, 2012.
  8. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 13. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  9. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 14. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  10. Saeed, John: Somali, s. 12. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  11. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 15. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  12. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 122. Gaudeamus, 2020.
  13. Saeed, John: Somali, s. 3. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  14. Lewis, I. M.: The Gadabuursi Somali Script. Bulletin of the School of Oriental and African Studies, 1958. University of London.
  15. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 122. Gaudeamus, 2020.
  16. Mous, Maarten: Cushitic. Teoksessa Frayzingier, Zygmunt & Shay, Erin. The Afroasiatic Languages, s. 389. Cambridge University Press, 2012.
  17. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 24. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  18. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 60. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  19. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 9. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  20. Saeed, John: Somali, s. 55. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  21. Saeed, John: Somali, s. 59. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  22. Saeed, John: Somali, s. 60. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  23. Saeed, John: Somali, s. 61. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  24. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 57. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  25. Saeed, John: Somali, s. 62. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  26. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 71. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  27. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 52. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  28. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 74. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  29. Saeed, John: Somali, s. 105. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  30. Orwin, Martin: Somalin kielen oppikirja, s. 76. Saarijärven Offset Oy, 2011.
  31. Saeed, John: Somali, s. 4. John Benjamins Publishing Company, 1999.
  32. Zaborski, Andrzej: Map of Somali Dialects in the Somali Democratic Republic. Helmut Buske Verlag Hamburg, 1986.
  33. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

    Aiheesta muualla
    Afroaasialaiset kielet

    aasáx | aari | afar | ajawa | akkadi | amhara | arabia | aramea | bambassi | bedža | ebla | egypti | foinikia | hassaniyya | hausa | heprea | higi-bura | kabyyli | kambata | keskiatlaksentamazight | kopti | malta | oromo | saho | sidamo | somali | syyria | tamashek | tašelhit | tigre | tigrinja | ugariti | wolaitta

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.