Somalian anarkia

Yksityiset tiedotusvälineet kuten tämä Haatuf-sanomalehti Hargeisassa nousivat kukoistukseen valtiovallan romahtamisen myötä.

Toimittaja Kevin Sites raportoi matkastaan anarkistiseen Somaliaan ”Somalia, vaikka onkin brutaalin köyhä, on libertarismin unelma. Vapaa yrittäjyys kukoistaa, ja sitä säännöstelee vain elinvoimainen kilpailu”… ”Somaliassa on Afrikan parhaat tietoliikenneyhteydet. Täältä löytyy kourallinen yrittäjiä, jotka pystyvät järjestämään kristallin kirkkaasti kaikki palvelut kotiin tai toimistoon 10 dollarin kuukausimaksusta.”[16] Lankayhteyden saa kolmessa päivässä, kun naapurimaassa Keniassa sitä saa odottaa vuosikausia.[11] Muissa Afrikan maissa julkinen monopoli ja lisenssit rajoittavat kilpailua ja tietoliikennepalvelujen kehittymistä.[11] Abdullahi Mohammed Hussein Telecom Somalia yrityksestä totesi, että valtion postilla ja teleyhtiöllä oli ennen monopoli, mutta nyt yksityiset yrittäjät voivat vapaasti harjoittaa liiketoimintaa,[17] Maailmanpankki raportoi vuonna 2007, että ainoastaan 1,5 prosenttia väestöstä omisti puhelimen.[14] Tämä johti kymmenen ankarasti kilpailevan puhelinyhtiön esiintuloon.[18] CIA:n The World Factbookin mukaan yksityiset puhelinyhtiöt tarjoavat palvelujaan useimmissa kaupungeissa langattomalla teknologialla, ja puhelinmaksut ovat maanosan halvimmat.[1] The New York Times on huomannut, että yksityiset postipalvelutkin toimivat.[19] The Economist toteaa, että puhelinyhtiöt Somaliassa ovat elävä esimerkki siitä, kuinka valtiovalta voi tuottaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä tietoyhteyksien kehittämisessä.[20]

Jopa pienimmät kaupungit ovat nyt sähkövoiman piirissä, vaikka ne ennen vuotta 1991 olivat sähköistämättä.[21]

Paikallisen liikemies Abdirizak Osma on järjestänyt Keski-Somaliassa sijaitsevaan autiomaakaupunkiin Gaalkaioon katuvalot laajentaessaan liiketoimintaansa puhelinyhteyksistä sähkövoimaan. Hän ei tarjoa ainoastaan katuvaloja vaan myös ilmaista sähköä paikalliseen sairaalaan.[18]

Valtiovallan kukistumisen jälkeen maahan syntyi kymmeniä sanomalehtiä ja radioasemia. Mogadishussa on kaksi kilpailevaa TV-asemaa ja yksityinen kansainvälinen satelliittikanava, jonka ohjelma-aika jaetaan Myanmarin valtiollisen television kanssa puoliksi.[18]

Vuonna 1989 ennen valtion romahtamista maan ainoalla lentoyhtiöllä oli vain yksi lentokone. Nyt maassa on arviolta viisitoista lentoyhtiötä, kuusikymmentä lentokonetta ja kuusi kansainvälistä lentolinjaa maan sisäisten reittien lisäksi. Air Somalia ja Daallo Airlines lentävät kohteinaan muun muassa Djibouti, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Pariisi ja Lontoo. Vuoden 2005 Maailman pankin raportin mukaan yksityiset lentoyhtiöt kukoistavat. Monilla on viisi tai useampia koneita ja yhtiöiden välillä on hintasota.[22] Mohammed Yassin Oladin, Daallo Airlinesin omistajan mukaan valtiovallan puuttumisesta on sekä haittaa että hyötyä. Liiketoiminta on vapaata. Korruptiota ei ole, koska ei ole valtiovaltaakaan, mutta lentoyhtiön pitää itse rakentaa lentokenttiä ja huoltaa niitä, ja lentää voi vain, kun tilanne on turvallinen.[22] Bosaso, joka oli ennen pieni 5 000 asukkaan kalastajakylä, on kehittynyt vapaan markkinatalouden ansiosta 150 000 asukkaan kaupungiksi. Sen kansainvälisen tuonti- ja vientikaupan arvo on 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa.[23] Bosasoon on syntynyt yksityiseltä pohjalta toimiva oikeuslaitos, koulut ja jopa yliopisto [23].

Lentoliikenteen kehittyminen on liittynyt maantieliikenteen esteisiin; yksityiset armeijat ovat katkoneet päätiet, ja teillä liikkujalta peritään tullimaksuja, jotka vaihtelevat kolmesta dollarista 300 dollariin riippuen mukana kuljetettavista tavaroista. BBC:n raportin mukaan pääkaupungin ja aiemmin 50 kilometrin päässä olevan toimivan lentokentän välillä oli seitsemän tiesulkua. Useimmin tiesulun pitäjät käyttävät rahat khat-huumeeseen, jota yksityisarmeijat käyttävät ja jonka kaupalla ne rahoittavat toimintansa.[24]

Afrikan sarven merirosvous on tehnyt alueen rannikkovesistä yhden maailman vaarallisimmista laivaväylistä. Vuonna 2006 merirosvot iskivät kymmenen kertaa, mutta vuonna 2007 31 alukseen. Vuoden 2008 aikana kaikki ennätykset rikottiin. Merirosvoille on maksettu miljoonia dollareita lunnaita. Somalialaiset liikemiehet varustavat merirosvoaluksia. Valtiovallan heikkous antaa merirosvoille vapaat kädet. Somalian tilanteen johdosta kesäkuussa 2008 YK:n päätöksellä tuomittiin merirosvous ja pyydettiin laivastoja turvaamaan merirosvojen uhkaamat kuljetukset alueella. Somalialaiset merirosvot ovat puolustaneet toimintaansa kalastusvesien suojaamisena ryöstökalastajia ja ongelmajätteitä tyhjentäviä aluksia vastaan[25].

Vuonna 2007 raportissa Somalian koulutuksen tilasta Abdullahi Sheikh Abdinoor osoitti, että ”Somalit ovat sopeutuneet valtiovallan puuttumiseen olosuhteisiin nähden hyvin siitä huolimatta, että sisällissota, epäjärjestys ja laittomuudet maassa jatkuvat. Koulutusjärjestelmän romahtamisen seurauksena uusia koulutuksen tarjoajia on ilmaantunut anarkian keskelle; opettajat ja muut kasvattajat, jotka ovat nähneet koulutuksen tarpeellisuuden, ovat avanneet omia koulujaan melko spontaanisti.”[6] Yhteistyössä paikallisten sijoittajien kanssa on avattu voittoa tuottavia koululaitoksia. [19]

Vuosisatoja valtiovaltaa vastustaneet somalit ovat vastanneet islamilaisesta koulutuksesta täysin yksityisesti.[6] Suurin osa kouluista on rahoitettu koulumaksuin vapaan markkinatalouden periaatteella. Koulumaksut ovat tyypillisesti 10 dollaria kuukaudessa.[15] Siellä missä valtion ylläpitämä koulu toimii yksityiskoulujen rinnalla, yksityiskoulut voittavat ne akateemisten saavutusten mittareilla. [6] Perusasteen koulujen määrä on noussut sisällissotaa edeltäneestä 600 koulusta nykyiseen 1 172 kouluun kattaen 28 prosenttia ikäluokasta.[26] Toisen asteen koulujen määrä on myös lisääntynyt vuodesta 1998.[13] Mogadishussa Benadir University, Somalia National University ja Mogadishu University ovat kolme kahdeksasta yliopistosta, jotka hoitavat kolmannen asteen koulutusta eteläisessä Somaliassa.

Rahan vaihtokeskus Hargeisassa Somalimaan pääkaupungissa. Pankkien puuttumisen vuoksi rahanvaihtopisteitä on noussut kaikkialle maahan, ja niissä käsitellään miljardin dollarin vaihtokassaa vuosittain.

Maan valuutan Somalian shillingin rinnalle tuli vaihtoehtoisia valuuttoja pian vuoden 1991 valtiovallan romahduksen jälkeen. Tällainen oli Na shilling, joka ei saanut juuri uskottavuutta sekä Balweyn I and II, jotka olivat vanhojen seteleiden väärennöksiä. Kilpailevat valuutat johtivat rahan valmistuksesta syntyvään inflaatioon, jossa tuhannen shillingin setelin arvo, 0,04 dollaria, läheni sen painatuskustannuksia. Kuluttajat kieltäytyivät hyväksymästä muuta kuin ennen vuotta 1991 painettua rahaa, joka hillitsi inflaation syvenemistä. Ennen vuotta 1991 painettuja seteleitä ja niistä tehtyjä väärennöksiä pidetään samana valuuttana. Pienenkin ostoksen tekoon tarvitaan suuria setelinippuja.[11]

Valuutan arvon säilymisen sisällissodan oloissa selittää Peter D. Little teoksessaan Somalia: Economy without a State johtuvan siitä, että sitten vuoden 1991 ei ole ollut hallitusta, joka olisi painanut rahaa maksakseen virkamiestensä ja armeijan kustannukset. Kauppiaat eivät varastoi suuria määriä valuuttaa, vaan muuttavat ne pian Yhdysvaltain dollareiksi. Raha siirretään investointeja varten puhelimitse ulkomaille. Henkilöllisyyden varmistamiseksi henkilön pitää selvittää suku- ja klaanitaustansa, jotta rahat päätyvät oikealle henkilölle. Yksityiset rahansiirtoyhtiöt tunnetaan nimellä hawala. Ne auttavat rahansiirrossa. Yhdysvallat sulki yhden suurimmista, Al Barakaatin, vuonna 2001 terroristien rahansiirrosta epäiltynä. Samalla suljettiin yhtiön viestintäliikenne, jossa oli yli 40 000 asiakasta.

Väliaikaisen kansallisen hallituksen perustamisen yhteydessä vuonna 2000 joukko liikemiehiä toi maahan 30 miljardia shillinkiä Kanadassa painettuja seteleitä. Tästä oli seurauksena rahan arvon romahtaminen, joka synnytti laajoja mielenosoituksia ja protesteja Mogadishussa. Tämä ja lisääntyvä rahan painaminen romahduttivat valuutan arvon, ja väliaikainen kansallinen hallitus oli pakotettu ostamaan takaisin osan jakamastaan valuutasta.[7]

Bakaara-markkinat keskellä Mogadishua kukoistaa säännöstelyn puutuessa.

Vaikka luotettavat tilastot puuttuvat, YK:n mukaan sisällissota on köyhdyttänyt jo ennestään maailman köyhimpiin maihin kuuluvaa Somaliaa.[27] Kuitenkin CIA:n The World Factbookin mukaan maan talous on kohentunut 2000-luvulla. Anarkiasta huolimatta Somalian palvelusektori on kasvanut. Mogadishun markkinat tarjoavat erilaisia tuotteita ruoasta elektroniikkaan. Hotellit toimivat ja yksityisarmeijat takaavat turvallisuuden.[1]

Mitattaessa äärimmäistä köyhyyttä Maailman Pankin tilastoissa vuodelta 1998 henkilöt, jotka elivät alle dollarilla päivässä, Somalia selviytyi ilman hallitusta paremmin kuin moni muu maa Afrikassa, ja Somaliassa oli jopa paremmat palvelut kuin monessa muussa köyhässä maassa.[14] CIA:n The World Factbookin mukaan Somalian tilastolliseen bruttokansantuotteeseen henkilöä kohden, kasvuun, henkeä kohti laskettuun tuloon ja inflaatiolukuihin pitäisi suhtautua skeptisesti.[1] Bruttokansantuote henkilöä kohden on Somaliassa 2008 esitetyn arvion mukaan keskimäärin 600 dollaria.

Valtion ja sen laitosten puutteessa yksityissektori kasvoi ”huomattavasti” Maailman Pankin vuoden 2003 raportin mukaan. Erityisiä kasvualoja ovat olleet kauppa, liikenne, rahaliikenne ja infrastruktuuri sekä perustuotannossa maatalous, karjatalous ja kalastus.[13] Vuonna 2007 YK raportoi, että maan palvelusektori kukoistaa.[27] Ekonomisti Peter T. Leeson tutkimuksessaan The impact of anarchy on Somali development osoitti, että vaikka kehitystaso on matala, 18 avainindikaattorin avulla verrattaessa maan kehitystä tilanne on nyt parempi. Somaleilla menee nyt paremmin kuin Siad Barren aikana. Somalien elintaso on noussut ja mennyt edelle valtiovallan sortumisen jälkeen verrattuna moniin muihin valtioihin, joissa valtiovalta on säilyttänyt otteensa.[11]

Somalian poliittinen kartta joulukuulta 2006. Siinä näkyvät Islamilaisten tuomioistuinten liiton vaikutusalueet Somalian sisällissodassa.

Keskusvallan romahtamisen seurauksena suuri osa laillista järjestelmää ja koululaitosta sekä sosiaalisia palveluja siirtyi uskonnollisten järjestöjen hallintaan, jotka rahoittavat toimintaansa kansainvälisten lahjoittajien ja maasta muuttaneiden somalien avustuksin. Vuonna 2005 jotkut näistä liittyivät Islamilaisten tuomioistuinten liitoksi sen jälkeen, kun sotaherrat ajautuivat ristiriitaan šariapohjaisten tuomioistuimien kanssa. Yhdysvaltojen terrorismin vastainen sota laajeni Somaliaan. Huolissaan islamin noususta CIA siirsi satojatuhansia dollareita Somalian sotaherroille 2006 tarkoituksenaan kukistaa mahdolliset Al Qaedan jäsenet, joiden he uskoivat piileksivän Islamilaisten tuomioistuinten suojissa.[28]

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan CIA:n toimet lisäsivät islamilaisten taistelijoiden voimaa sen sijaan, että olisivat heikentäneet sitä. Islamilaisten tuomioistuinten liitto piiritti sotaherrojen miehittämän Mogadishun ja otti haltuunsa koko kaupungin ympäristöineen kesäkuussa 2006.[28]Islamilaisten tuomioistuinten liiton hallinnassa Mogadishu muuttui turvalliseksi kaupungiksi. Se kuitenkin häädettiin kaupungista Etiopian armeijan voimin YK:n, Afrikan unionin ja Yhdysvaltain hallituksen tuella. Somalian väliaikaisen liittohallituksen parlamentti muutti tämän jälkeen kaupunkiin. Väliaikainen liittohallitus kohtasi jatkuvaa vastarintaa. Tammikuussa 2009 poliitikko Abdirahman Ahmed teloitettiin syytettynä apostasiasta šariatuomioistuimessa.

Kansainvälisesti tunnustettu YK:ssa maata edustava Somalian väliaikainen liittohallitus perustettiin 2004. Sitä edelsi väliaikainen kansallinen hallitus. Somalian väliaikainen liittohallitus hallitsee yhdessä Islamilaisten tuomioistuimien liiton Somalian jälleenvapauttamisen liittoutuman (Alliance for the Re-liberation of Somalia) kanssa USA:n, YK:n ja Afrikan Unionin tukemana. Se taistelee kapinallisia vastaan maan etelä- ja keskiosissa sekä pääkaupungissa Mogadishussa. Itsenäiseksi julistautunut Somalimaa on suhteellisen rauhallinen. Autonominen Puntland on kuulu merirosvoistaan, joita kansainväliset laivastotkaan eivät ole saaneet kuriin. Maaliskuussa 2009 Somalian uudelleen muodostettu hallitus julisti, että maan rauhoittamiseksi se ottaa käyttöön šarian maan virallisena oikeusjärjestelmänä.[29]