Somalian aakkostot

Wadaad-kirjoitus on somalian kielen kirjoitusta arabialaisella aakkostolla. Alun perin sitä käytettiin somalian kirjoittamiseen arabialaisittain seuraamatta kielioppia. Sitä käyttivät pyhät miehet (wadaadit) ja kauppiaat. Aikojen kuluessa oppineet kehittivät tätä kirjoitusmuotoa. Arabialaista aakkostoa käytti 1200-luvulla šeikki Yusuf al-Kowneyn helpottaakseen Koraanin opettamista. Hän antoi somalialaiset nimet arabialaisille aakkosille auttaakseen oppilaitaan lukemaan ja kirjoittamaan arabiaa. Vaikka arabiaa käytettiin vuosisatoja somalian kirjoittamiseen, vasta 1800-luvulla šeikki Uways al-Barawi loi somalian kieleen sopivan tavan käyttää arabialaista aakkostoa. Hän sovelsi eteläistä Maay-murretta. Somalialainen kielitieteilijä Muuse Xaaji Ismaaciil Galaal (1917–1980) esitti 1950-luvulla uuden tavan kirjoittaa somaliaa arabialaisin aakkosin lisäämällä uusia symboleja niiden äänteiden kirjoittamiseksi, joita ei arabialaisessa aakkostossa ole. Lewis (1958) piti tätä parhaana arabiaan perustuvana somalian kielen aakkostona.[1]

Osmanya-aakkosto

Osmanya-aakkosto (Somali: cismaanya; Osmanya), on tunnettu myös far soomaali, somalikirjoituksena. Sen keksi 1920-luvun alussa Obbion sulttaanin veli Osman Yuusuf Keenadiid Majerteenin klaanista. Aakkosto luetaan ja kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Kirjainten nimet perustuvat arabialaiseen kirjaimistoon, pitkät vokaalit uu ja ii kuvataan kirjaimilla waw ja ya. Vaikka osmanya saavutti laajan kannatuksen Somaliassa ja sillä tuotettiin runsaasti kirjallisuutta, se ei yleistynyt, sillä arabialainen ja latinalainen aakkosto kilpaili sen kanssa. Viime vuosina nuoremmat sukupolvet ovat kiinnostuneet uudestaan osmanyan kirjoitusjärjestelmästä ja ehdottaneet sen virallistamista. Osmanyan aakkosto on saatavissa Unicodena 10480–104AF (66688–66735).

Borama-aakkoston (Gadabuursi-aakkoston) kehitti vuonna 1933 šeikki Abdurahman Sheikh Nuur Gadabuursien klaanista. Vaikka se ei ole yhtä tunnettu kuin muut somalian kielen kirjoitusjärjestelmät, Borama-aakkostolla on kirjoitettu huomattava määrä kirjallisuutta ja qasida-runoutta. Borama-aakkostoa käytti lähinnä šeikki ja hänen lähipiirinsä Booramassan alueella Pohjois-Somaliassa.

Somaliankielistä kirjoitusta sisältävä kyltti.

Siirtomaaisännät, Englanti ja Italia toivat Somaliaan latinalaisen kirjoitusjärjestelmän, jota alettiin käyttää arabialaisen aakkoston rinnalla. Maan itsenäistyessä 1960 ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen somalin kielen kirjoittamisesta, ja virallisiksi kieliksi tulivat italia ja englanti. Koraanikouluissa, uskonnollisissa kirjoituksissa, runoissa ja lakiteksteissä käytettiin arabiaa. Somalian itsenäistyttyä nimitettiin somalin kielen komitea selvittämään, mikä olisi paras tapa kirjoittaa maan kieltä. Komitealla oli valittavanaan yhdeksän erilaista kirjoitusjärjestelmää.

Vuonna 1962 julkaistussa raportissaan komitea totesi latinalaisen aakkoston sopivan parhaiten ja joustavimmin somalin kielen ääntämykseen. Todettiin, että myös jatko-opintojen kannalta latina olisi paras kirjoitusjärjestelmä. Painotekniikkakin oli kehittyneintä latinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä. Samoin ulkomaisten tutkijoiden laatimat somalin kieliopit antoivat hyvän lähtökohdan modernin kirjakielen kehittämiseksi. Poliittista yksimielisyyttä kielen kirjoitusasusta ei kuitenkaan saavutettu.

Vuoden 1969 vallankaappauksen jälkeen Siad Barren johtama ylin vallankumouskomitea (Supreme Revolutionary Council) päätti, että somalin kirjakieli on maan yhtenäisyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä. Luku- ja kirjoitustaito oli vuonna 1972 viisi prosenttia. Somalin kielen komitealle annettiin tehtäväksi kirjakielen luonti. Lokakuussa 1972 määrättiin, että maan virallinen kieli on somali vuoden 1973 alusta. Virkamiehille annettiin puoli vuotta aikaa oppia uusi kirjakieli. Peruskoulun oppimateriaalit uusittiin vuoden 1973 aikana, ja somalin kieli tuli toiselle asteelle 1975. Yliopistojen opetuskielenä se ei kuitenkaan syrjäyttänyt eri tiedekunnissa käytettyjä arabiaa, englantia ja italiaa.

Siad Barren vallankumouskomitea käynnisti "kulttuurivallankumouksen" tarkoituksena laajentaa luku- ja kirjoitustaito koko maahan kahdessa vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa organisoitiin 8 000 opettajaa opettamaan luku- ja kirjoitustaitoa kolmen kuukauden kursseina kyliin ja kaupunkeihin. Elokuussa 1974 lähetettiin yli 20 000 keskikoululaista vuodeksi maaseudulle kouluttamaan paimentolaisia lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä avarsi monen nuoren ymmärrystä maan enemmistön eli paimentolaisen elämästä ja elintavasta. Vaikka kampanja sattui vaikeaan kuivuusaikaan, YK piti lukutaitokampanjaa onnistuneena. YK:n arvion mukaan vuonna 1990 lukutaitoisten osuus väestöstä oli 24 prosenttia.

Aakkoset ovat: ', B, T, J, X, KH, D, R, S, SH, DH, C, G, F, Q, K, L, M, N, W, H, Y, A, E, I, O, U.

Kirjainten nimet (sekä vastaavat arabian aakkoset):

alef (ا), ba (ﺏ), ta (ﺕ), ja (ﺝ), xa (ﺡ), kha (ﺥ), deel (د), ra (ر), sa (ﺱ), šiin (ﺵ), dha (ط)(ظ), cayn (ﻉ), ga (غ), fa (ف), qaaf (ﻕ), kaaf (ﻙ), laan (ﻝ), miim (ﻡ), nun (ن), waw (و), ha (ه), ya (ﻱ); a, e, i, o, u.

• Osmanya, Borama, Wadaad's writing and the Somali language
• Afkeenna iyo fartiisa – a book in Osmanya
• The Gadabuursi Somali Script – qasidas in Gadabuursi/Borama^{[vanhentunut linkki]}
• Unicode assignments for Osmanya characters
• Osmanya Unicode Fonts
• The Gadabuursi Somali Script – qasidas in Gadabuursi/Borama^{[vanhentunut linkki]}