Soltsyn piiri

Novgorodin alueen länsiosassa sijaitseva Soltsyn piiri rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Novgorodin alueen Šimskin ja kaakossa Volotin piireihin sekä lounaassa Pihkovan alueen Dnon piiriin[3]. Pinta-alasta 55,6 % on metsää, 37,9 % maatalousmaata ja 3,4 % asuinaluetta[1].

Seutu kuuluu Ilmajärven alankoon. Pinnanmuodostukseltaan se on kumpuilevaa tasankoa, jolla on lukuisia suoalueita. Tärkein joki on Šelon.[4] Hyötykaivannaisia ovat hiekka, sora, savi, turve ja kivennäisvesi[5]. Piirin alueella sijaitsee 77 neliökilometrin laajuinen Soltsyn rahoitusalue ja 14 luonnonmuistomerkkiä[6].

Piiriin kuuluu Soltsyn kaupunkikunta sekä kolme maalaiskuntaa: Dubrovo, Gorki ja Vybiti. Hallinnollinen keskus on Soltsyn kaupunki, josta on 79 kilometriä alueen pääkaupunkiin Novgorodiin.[7] Kuklinon kunta liitettiin Gorkiin, Nevskoje Vybitiin sekä Sosnovka ja Všeli Dubrovoon vuonna 2010[8].

Soltsy on piirin ainut kaupunkiasutus. Siellä asuu 64,2 % piirin väestöstä.[2] Asutuskeskuksia on yhteensä 174, joista 17:ssä ei ole lainkaan vakituista asutusta[9].

Asukasluvun kehitys

Soltsy mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1390[15]. Vuonna 1471 seudulla käytiin Novgorodin feodaalitasavallan ja Moskovan ruhtinaskunnan välinen Šelonin taistelu, jonka tuloksena Novgorod menetti itsenäisyytensä ja se liitettiin Moskovan Venäjään[16]. 1700-luvun lopulta lähtien Soltsysta kehittyi Pihkovan läänin Porhovin kihlakuntaan kuulunut pellavakaupan keskus. Vuonna 1915 avattiin parantola,[15] joka tuhoutui täysin toisessa maailmansodassa[17].

Vuonna 1927 perustettiin aluksi Leningradin alueen Novgorodin piirikuntaan kuulunut Soltsyn piiri, jonka keskuksesta tuli kaupunki[15]. Vuonna 1931 siihen yhdistettiin Utorgošin piiri, joka perustettiin uudelleen vuonna 1935. Toisen maailmansodan aikana seutu oli saksalaisten miehittämä. Vuonna 1944 se liitettiin vasta perustettuun Novgorodin alueeseen. Vuonna 1963 muodostettiin Soltsyn maaseutupiiri, johon liitettiin Šimskin ja Utorgošin piirit. Nykyinen Šimskin piiri erotettiin Soltsysta vuonna 1973.[18]

Neuvostoaikana Soltsyssa toimi pellavankäsittelylaitos[19]. Maaseudulla viljeltiin pellavaa, ruista ja kauraa sekä tuotettiin maitoa ja lihaa[17].

Soltsyn kautta kulkee Pietarista etelään johtava rautatie sekä Novgorodin ja Pihkovan välinen maantie. Kaupungista on paikallisjunayhteydet Dnohon ja Oredežiin, kaukojunayhteydet Pietariin, Brestiin, Chișinăuhun, Dnepropetrovskiin, H’ersoniin, H'melnytskyihin, Homeliin, Kaliningradiin, Lviviin, Minskiin, Murmanskiin, Odessaan, Smolenskiin ja Velikije Lukiin sekä linja-autoyhteydet Novgorodiin, Šimskiin ja Volotiin. Piirin eteläosan läpi kulkee Bologojen ja Dnon välinen rataosuus.[20] Soltsyn lentotukikohta sijaitsee kolme kilometriä Soltsyn keskustasta koilliseen.[21][22]

Paikallisista elinkeinoista tärkeimpiä ovat erilaiset julkiset palvelut ja hallinto, teollisuus (12 %), kauppa (10 %) sekä maa- ja metsätalous (6 %).[23] Piirissä toimii sähkölaite- ja elintarviketeollisuutta, puunhankintaa harjoittavia yrityksiä ja ompelimo. Huomattavin teollisuuslaitos on yli sata henkeä työllistävä sähkölaitetehdas Ellips.[24] Maataloutta edustaa yhdeksän maatalousyritystä, kaksikymmentä yksityisviljelijää sekä yli viisi tuhatta palstaviljelmää, jotka tuottavat maitoa ja lihaa, viljaa ja perunaa[25].

Piirissä toimii kahdeksan lastentarhaa, kaksi perus- ja neljä keskikoulua sekä ammattikoulu. Terveyspalveluihin kuuluvat piirisairaala ja 17 lääkintäasemaa. Kulttuurilaitoksia ovat kuusi kulttuuri- ja viisi kerhotaloa, 16 kirjastoa ja kaksi museota.[26]

Seudulla sijaitsee useita muinaisia asuin- ja hautapaikkoja. Gorodokissa ja Zagorodištšessa on muinaislinnat. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat Soltsyn kolme kirkkoa, Ilemnon, Molotškovon, Nevskojen, Retnon, Retškin, Velebitsyn ja Všelin kirkot, Baranovon, Klinin, Malahovon ja Vitebskon tsasounat, Soltsyn, Gorkin, Kamenkan, Novajan, Novoseljen, Toltšinon ja Vybitin kartanoalueet sekä Soltsyn vanhat asuintalot ja kaupparakennukset. Historialliset kohteet liittyvät etupäässä toiseen maailmansotaan.[27]

Piirin matkailupotentiaali perustuu sen luontoon, kulttuurinähtävyyksiin, kivennäisvesilähteisiin sekä kalastus- ja metsästysmahdollisuuksiin. Matkailupalvelut ovat vähäisiä. Soltsyssa toimii hotelli Šelon ja maaseudulla kaksi lomakylää.[28]

• Shema territorialnogo planirovanija Soletskogo munitsipalnogo raiona Novgorodskoi oblasti. Tom 2: Materialy po obosnovaniju 2011. Moskva: SVGM-projekt. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.6.2013. (venäjäksi)

• Soltsyn piirin sivusto (venäjäksi)