Solomanni

Solomannin kylä (ven. Solomjane) mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1563 verokirjassa. Sen nimi perustuu venäläiseen murresanaan solomja, joka on lainattu itämerensuomalaisten kielten salmi-sanasta.[2] 1500-luvun lopussa Solomanniin perustettiin Pietarin ja Paavalin miesluostari, joka lakkautettiin vuonna 1764. Vuonna 1775 salmen rannalle rakennettiin kivinen Herran temppeliin tuomisen kirkko. Palaneen luostarikirkon paikalle pystytettiin vuonna 1798 valmistunut Pietari-Paavalin kivikirkko. Solomannin seurakuntaan kuuluivat Järventauksen kylät sekä Suolusmäki.[3] Hallinnollisesti Solomanni oli 1900-luvun alussa osa Suojun volostin Järventauksen kyläkuntaa. Vuonna 1905 siellä oli 154 asukasta.[4]

Paikallisia elinkeinoja olivat maanviljely, kalastus, puunhankinta ja uitto sekä 1800-luvun lopulta lähtien työskentely sahalaitoksilla[3]. Vuonna 1874 Lohmoijärven rannalle rakennettiin kauppias Gromovin omistama saha, joka oli pitkään Onegan tehtaan jälkeen Petroskoin toiseksi suurin teollisuuslaitos. 1920-luvun alussa se tuotti neljäsosan Neuvosto-Karjalan sahatavarasta.[5] 1920- ja 1930-luvuilla Solomanni toimi Järventauksen kyläneuvoston keskuksena. Vuonna 1933 siellä oli 3 200 asukasta, joista 70 % oli venäläisiä, 17 % suomalaisia ja 7 % karjalaisia.[6] Samana vuonna paikkakunnalle rakennettiin uusi tiilitehdas[3]. Vuonna 1934 Solomanni sai kaupunkimaisen taajaman statuksen[7].

Solomannin saha evakuoitiin toisen maailmansodan aikana Kirovin alueen Luzaan, mutta se aloitti toimintansa uudelleen jo vuonna 1945. Vuonna 1963 saha ja Petroskoin huonekalutehdas yhdistettiin Petroskoin saha- ja huonekalukombinaatiksi, jonka palveluksessa oli parhaimmillaan 2 000 työntekijää. Huonekalujen valmistuksesta luopunut kombinaatti teki vararikon vuonna 1998.[5]

Petroskoin saha- ja huonekalukombinaatin pohjalta perustettiin vuonna 2004 ASPEK-yhtymään kuuluva osakeyhtiö. Sen sahatavaraa tuottavalla tehtaalla työskentelee modernisoinnin jälkeen 350 henkeä.[5]

Luonnonkauniilla paikalla sijaitseva taajama muistuttaa puutaloineen vielä nykyäänkin suurelta osin maaseutua. Sieltä on löydetty harvinainen diabaasilaji, jota on käytetty Pietarin Iisakinkirkon sisustamiseen.[3] Paikallinen nähtävyys on vuosina 1999–2003 restauroitu Herran temppeliin tuomisen kirkko. Pietari-Paavalin kirkko toimii lastentarhana.[8] Lähistöllä sijaitsee kasvitieteellinen puutarha sekä Tšortov stul (”Piruntuoli”) -niminen kalliorinne, joka on suojeltu luonnonmuistomerkki. Solomannin salmi on suosittu virkistyskalastuskohde.[3] Salmen yli johtaa huonokuntoinen avattava ponttoonisilta[9] Järventakuiseen.