Solar Foods

Solar Foods on ns. spinoff, jonka alkuperäinen idea perustuu VTT:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) yhteiseen uusiutuvien energioiden tutkimukseen[6], joiden takana oleva ajatus ravinnon tuottamisesta pelkästä ilmasta sähkön avulla on peräisin 1960-luvulta.[7] Kun tutkimusryhmä tiedotti kesällä 2017 onnistuneensa tekemään ruokaa ilmasta, keksintö sai kansainvälistä julkisuutta.[5] Yrityksen perustivat samana vuonna tekniikan tohtorit Pasi Vainikka ja Juha-Pekka Pitkänen yhdessä Sami Holmströmin, Jero Aholan, Jari Tuovisen ja Janne Mäkelän kanssa.[5] Yrityksen tavoitteena oli aloittaa proteiinin ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto vuoden 2021 aikana[6] tehtaalla, jonka vuosikapasiteetiksi arvioitiin 100 tonnia proteiinia.[8]

Kevääseen 2018 mennessä Solar Foods oli kerännyt 800 000 euron siemenrahoituksen tuotantolaitospilotin rakentamiseen. Pääsijoittajana oli Lifeline Ventures, muiden sijoittajien joukossa oli muun muassa VTT Ventures ja LUT:n kampuksella toimiva sijoitusyhtiö Green Campus Innovations. Yhtiö sai myös Business Finlandilta yli miljoonan euron tuotekehityslainan. Solar Foods alkoi rakentaa bioreaktoritankkia, jossa mikrobia voidaan tuottaa päivittäin kilon verran. Yhtiön aiempi bioreaktori oli ollut noin kahvikupin kokoinen.[5] Solar Foods aikoi hakea EU:n elintarviketurvallisuusvirasto ­EFSA:lta uuselintarvikkeen hyväksyntää, jotta sen tuottamaa proteiinia voitaisiin käyttää ihmisravintona.[5] Syksyllä Solar Foods pääsi mukaan Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomoon. Yhtiön tavoitteena oli kehittää hautomossa järjestelmä, jolla ruokaa voidaan valmistaa Marsissa.[7][6] 40-litraisella bioreaktorilla voidaan tuottaa kuusihenkisen miehistön tarvitsemat proteiinit.[9] Yrityksessä oli kolme työntekijää.[5]

Maaliskuussa 2019 Solar Foods sai Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen.[10] Samana keväänä Solar Foods käynnisti pilottilaitoksensa, jonka tuotannosta kehitetään uusia tuotteita kumppaneiden kanssa.[11] Kesällä yritys kertoi suunnittelevansa ensimmäistä tehdasta suurempaa, noin 6000 tonnia vuodessa tuottavaa proteiinitehdasta.[8] Syyskuussa Fazer-konserni ja Solar Foods kertoivat kumppanuudestaan. Se oli osa Solar Foodsin rahoituskierrosta, jolla kerättiin 3,5 miljoonaa euroa omapääomaehtoisina vaihtovelkakirjalainoina Oy Karl Fazer Ab:ltä, Holdix Oy Ab:ltä, Turret Oy Ab:ltä ja Lifeline Venturesilta.[7] Lokakuussa Atomico angel programme liittyi rahoittajien joukkoon.[12]

Huhtikuuhun 2020 mennessä yhtiö oli saanut rahoitusta yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.[2] Kesällä yhtiön pilottilaitos tuotti proteiinia 300 grammaa päivässä. Se kertoi tavoittelevansa avaavansa parin vuoden päästä 100 kertaa nykyistä suuremman laitoksen. Sitä seuraava skaalaus olisi tehdasmittakaavaa, noin jalkapallokentän kokoinen laitos.[13]

Huhtikuussa 2021 Valtion Ilmastorahasto antoi Solar Foodsille kymmenen miljoonan euron lainan uutta tehdasta varten.[14] Lokakuuhun mennessä yhtiö oli kerännyt 43 miljoonan euron rahoituksen. Se kertoi alkavansa rakentaa Vantaalle Factory 01 -tehdasta, jossa oli määrä tuottaa vuosittain noin sata tonnia Solein-proteiinia alkuvuodesta 2023 lähtien.[14]

Keväällä 2022 Solar Foods pääsi Nasan vuosia kestäneen ruokakilpailun toisessa vaiheessa 11 finalistin joukkoon.[15] Yhtiö palkittiin kilpailun ensimmäisessä vaiheessa.[16] Yritys tekee yhteistyötä myös Euroopan avaruusjärjestö Esan kanssa.[15] Lokakuussa Solar Foods sai tuotteelleen ensimmäisen uuselintarvikeluvan, Singaporessa. Sillä oli käynnissä lupaprosessit myös EU:ssa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö rakensi Vantaan Vehkalaan ensimmäistä kaupallista tuotantolaitostaan.[17] Halliin asennetaan elektrolyyseri ja kahdeksanmetrinen bioreaktori proteiinin kasvattamista varten.[18] EU-komissio myönsi Solar Foodsille IPCEI-statuksen. Lyhenne IPCEI tarkoittaa tärkeää hanketta, jolla tavoitellaan Euroopan yhteistä etua.[19]

Yhtiö aloittaa kuluttajatuotteiden myynnin Singaporesta vuonna 2023.[18] Tammikuussa kerrottiin, että Solar Foods oli saanut 33,6 miljoonan euron IPCEI-rahoituksen Business Finlandilta vetyhankkeelleen.[19]

Solar Foods kehittää proteiiniaan ilman ja sähkön avulla.[10]

Proteiinin tuotanto tapahtuu metallisessa bioreaktorissa, jossa kasvatus tapahtuu suljetuissa olosuhteissa sähkön avulla. Proteiinia tuottavia mikrobeja kasvatetaan fermentoinnilla[11]. Fermentointi on biotekninen prosessi, jossa kasvatetaan elävää mikro-organismia, kuten hiivaa, hometta tai bakteereita, jonkun hyödyllisen tuotteen tuottamista varten.[4] Solar Foodsin ratkaisussa "villistä, puhtaasta luonnosta, suomalaisesta maaperästä"[9] saatuja mikrobeja ruokitaan hiilidioksidilla, vedyllä ja pienellä määrällä hivenaineita. Menetelmässä käytettävä mikrobi pystyy valmistamaan hiilidioksidista aminohappoja, proteiineja, hiilihydraatteja, lipidejä ja vitamiineja. Mikrobi monistaa itseään vedyn energialla ja hiilidioksidin hiilellä.[7][6] [11]

Solein-valmiste on vegaanista ja valmiissa tuotteessa proteiinia on noin 65 prosenttia, hiilihydraatteja 20–25 ja rasvoja 5–10 prosenttia. Solein sisältää pieniä määriä elintärkeitä alkuaineita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Lihantuotantoon verrattuna yksisoluisen mikrobin viljelyn hiilidioksidipäästöt ovat noin sadasosa ja kasveihin verrattuna kymmenesosa.[9]

Solar Foodsin tuottama proteiinin on kerrottu olevan samantapaista kuin Quorn-tuotteissa[5]. Ominaisuuksiltaan Solein muistuttaa soijaa ja kuivattuja leviä[9]. Maultaan tuote on mietoa[22], minkä vuoksi sitä voitaisiin hyödyntää erilaisissa elintarvikkeissa[23], kuten esimerkiksi kasvipohjaisten jogurttien, smoothieiden, leivän tai pastan valmistuksessa tai lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden raaka-aineena.[24] [8]