Sokos

Sokos (toiminut myös nimellä City-Sokos vuosina 1984–1996) on S-ryhmän tavarataloketju, joka on toiminut vuodesta 1952 lähtien.

Sokoksen logo

Vuonna 2018 Suomessa toimii yhteensä 19 Sokos-tavarataloa, joiden tuotevalikoima riippuu tavaratalon koosta. Suuret tavaratalot ovat yleistavarataloja, jotka sijaitsevat usein suuremmissa maakuntakeskuksissa. Pienemmät tavaratalot ovat taas keskittyneet kapeammalle alueelle[1], useimmiten ainakin pukeutumiseen ja kosmetiikkaan. Tavaratalojen tarjontaa voivat täydentää myös esimerkiksi kauneushoitola, parturi-kampaamo, kioski ja S-Pankki. Varsinkin suurten Sokosten yhteydessä palvelee yleensä myös S-market-päivittäistavaraliike ja S-ryhmän ravintolapalveluita. Suurimmat Sokos-tavaratalot ovat Helsingin keskustan Sokos, Turun vuonna 2008 laajennettu Sokos Wiklund ja Jyväskylän vuonna 2010 laajennettu Jyväskylän Sokos.

Sokoksen rinnalla toimii lisäksi kosmetiikkaa myyvä Sokos Emotion-myymäläketju. Sokos Emotion -myymälät toimivat pääsääntöisesti joko kaupunkien keskustoissa tai kauppakeskuksissa. Vuonna 2016 Emotion-myymälöitä on yhteensä 34 kappaletta.

Nimi
Sokoksen vuonna 1952 avattu lippulaivatavaratalo Helsingissä.

Kun Helsingin ydinkeskustan tavarataloa alettiin suunnitella, se sai nimekseen Sokos.[2]

Sokos-nimi otettiin myöhemmin laajemminkin käyttöön S-ryhmän osuuskaupoissa. Sokoksiksi kutsuttiin niin marketteja, tavarataloja, hotelleja kuin erikoisliikkeitäkin.[3] Tämä koettiin sekavaksi, ja 1980-luvulla Sokos-nimi jäi pelkästään tavaratalojen ja hotellien käyttöön[4] Nykyisen muotoinen tavarataloketju City-Sokos aloitti toimintansa vuonna 1984[5], ja vuonna 1996 nimi lyhentyi pelkäksi Sokokseksi.

Markkinointi & Mainonta -lehden teettämän kyselyn mukaan Sokos oli vuonna 2014 Suomen arvostetuin tavaratalobrändi. Toisella tilalla oli Stockmann ja kolmannella Anttila.[6]

Historia
Jouluruuhkaa Jyväskylän Sokos-tavaratalossa vuonna 1980.

Ensimmäinen Sokos-tavaratalo on Helsingin keskustan Sokos, joka avattiin vuonna 1952. Sen yhteydessä toimii myös Hotelli Vaakuna.[7] Enimmillään Sokoksia oli Suomessa yli sata.[1]

1980-luvun alusta vuoteen 2002 Sokos-tavaratalot olivat SOK:n omistaman Oy Sokos Ab -yhtiön alaisuudessa (muutama pienempi Sokos oli koko ajan paikallisen alueosuuskaupan omistuksessa). Sokos-ketju teki tappioita läpi 1990-luvun. 2000-luvun alkupuolella Sokokset siirrettiin SOK:lta osaksi alueosuuskauppojen toimintaa ja ketjuohjausta tiivistettiin, mikä paransi Sokos-ketjun kannattavuutta.[8][9]

1990-luvun puolivälissä Sokos-ketju laajeni Viroon, kun Tallinnan Viru Keskukseen avattiin S-ryhmän omistama pieni Citysokos.[1][10]

Vuonna 2014 Sokos-tavarataloketjun liikeidea uudistui niin, että Sokokset keskittyivät muotiin ja kauneuteen. Käyttötavaroiden myynti keskitettiin yhä enemmän Prisma-ketjun tehtäväksi.[11] Samoihin aikoihin Helsingin Sokoksessa avattiin Marks & Spencerin myymälä.[12]

Huhtikuussa 2016 Sokos palasi yli vuosikymmenen tauon jälkeen Oulun keskustaan. Sille uskotaan olevan markkinoita, koska Stockmann on päättänyt lopettaa Oulun-tavaratalonsa. Oulun Sokos on osa uutta kauppakeskus Valkeaa.[13]

Myymälät
Sokos Wiklund Turussa.
Lahden Sokos-tavaratalo.
Mikkelin Sokos-tavaratalo.

Sokos-tavaratalot

Tähdellä (*) merkittyjen tavaratalojen yhteydessä palvelee myös S-market. Kolmessa tavaratalossa on omat ruokaosastot (Tampereella ja Oulussa Sokos Herkku sekä Jyväskylässä Mestarin Herkku). Kajaanissa, Kouvolassa ja Salossa S-market toimii tavaratalon läheisyydessä, Porvoossa tavaratalon yhteydessä palvelee Sale ja kauppakeskus Kaaressa toimii puolestaan Prisma.

Aiemmin Sokos-tavarataloja on toiminut muun muassa Espoon Tapiolassa, Helsingin Hakaniemessä, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Raision Myllyssä, Raumalla, Seinäjoella ja Vaasassa.[8][15]. Turussa toimi 1975–1982 Wiklundin lisäksi City-Sokos, joka muuttui nykyiseksi Turun Stockmanniksi.

Emotion-myymälät

[16]

Lähteet
  1. Historia – S-kanava SOK. Viitattu 15.6.2016.
  2. Järvenpää, Eeva: Sodan ajan paketissa ollut Sokos valmistui vuoden 1952 olympiakisoihin Helsingin Sanomat. 23.12.2006. Viitattu 21.1.2020.
  3. Herranen, Timo: Yhdessä eteenpäin. SOK 100 vuotta, s. 220. Edita, 2004.
  4. Herranen, Timo: Yhdessä eteenpäin. SOK 100 vuotta, s. 253. Edita, 2004.
  5. Herranen, Timo: Yhdessä eteenpäin. SOK 100 vuotta, s. 261. Edita, 2004.
  6. M&M: Sokos on Stockmannia arvokkaampi tavaratalobrändi, Taloussanomat 20.11.2014. Viitattu 22.5.2016.
  7. Sodan ajan paketissa ollut Sokos valmistui vuoden 1952 olympiakisoihin .hs.fi. Arkistoitu 5.4.2012. Viitattu 7.12.2015.
  8. Saarinen, Merja: ”Erikoisen tavallinen kauppias”, Taloussanomat 9.9.2000. Viitattu 22.5.2016.
  9. SOK kohti markkinajohtajuutta, Talouselämä 11.4.2005, päivitetty 26.8.2015. Viitattu 22.5.2016.
  10. Mustamäen torille tulee Prisma, Kaleva 30.10.2001. Viitattu 22.5.2016.
  11. Sokokset menevät uusiksi: urheiluvälineet, lelut ja elektroniikka pois, Talouselämä 29.4.2014, päivitetty 26.8.2015. Viitattu 22.5.2016.
  12. S-ryhmä tuo Marks & Spencerin Suomeen – Helsingin Sokos-tavaratalo M&S:n lippulaivaksi, Talouselämä 4.3.2014, päivitetty 26.8.2015. Viitattu 22.5.2016.
  13. Massiivinen tavaratalo mullistaa Oulun keskustan – "Kohentaa oululaisten itsetuntoa", Kauppalehti 31.3.2016. Viitattu 22.5.2016.
  14. https://www.sokos.fi/fi/sokos/myymalat/sokos (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Kuinkas kävikään: Vaasan supermarket oli aikaansa edellä, Yle Uutiset 24.8.2009. Viitattu 22.5.2016.
  16. Emotion-myymälät www.sokos.fi. Viitattu 3.12.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.