Sokkopaarma

Sokkopaarma eli jäännesokkopaarma (Chrysops relictus) on paarmojen (Tabanidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Sitä tavataan Suomessa kesäkuusta syyskuuhun. Sokkopaarmat elävät kosteissa metsissä, niityillä, soilla sekä vesistöillä. Sokkopaarmanaaraat saalistavat ihmisverta sen sisältämän valkuaisaineen vuoksi. Ne tarvitsevat valkuaista kehittääkseen munansa. Munat munitaan kasvistoon lähelle veden pintaa. Lajin koiraat imevät kukkien mettä. Sokkopaarman pituus on 8–12 millimetriä.[2]

Sokkopaarma
Aikuinen naaras
Aikuinen naaras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Heimo: Paarmat Tabanidae
Suku: Sokkopaarmat Chrysops
Laji: relictus
Kaksiosainen nimi

Chrysops relictus
Meigen, 1820
Katso myös

  Sokkopaarma Wikispeciesissä
  Sokkopaarma Commonsissa

Sokkopaarman tunnistaa tummakirjauksisista siivistä, jotka levossa takaviistoon suunnattuina muodostavat yhdessä takaruumiin kanssa miltei tasasivuisen kolmion. Nimestään huolimatta sokkopaarma ei ole sokea.[3]

Lähteet
  1. Jere Kahanpää: Jäännesokkopaarma – Chrysops relictus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Lassen luontokoulu: Paarma lentää iholle kuin hävittäjä Helsingin Sanomat. 31.7.2012. Viitattu 23.7.2019.
  3. Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 398-399. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.