Soittorasia (televisiosarja)

Soittorasia on MTV:n tuottama kolmiosainen suomalainen televisiosarja, joka ensiesitettiin vuonna 1974 ja uusittiin 1970–1980-lukujen taitteessa. Sarjan on ohjannut ja käsikirjoittanut Ismo Sajakorpi ja sen pääosia näyttelivät Marjukka Halttunen ja Esko Roine. Vaikka kyseessä onkin MTV:n tuotanto, Yleisradio on julkaissut Soittorasian VHS-kasettina kirjastokäyttöön. Sarja on myös julkaistu DVD:llä lokakuussa 2012.

Soittorasia

DVD-julkaisun kansi.
Tyyli fiktio
Kestoaika 46 min / jakso
Pääosissa Marjukka Halttunen
Esko Roine
Alkuperämaa Suomi
Verkko MTV1
Esitetty 8. marraskuuta 1974 
Jaksoja 3
Tuotanto
Ohjaaja(t) Ismo Sajakorpi
Käsikirjoittaja(t) Ismo Sajakorpi
Tuotantoyhtiö(t) Oy Mainos-TV-Reklam Ab
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Soittorasiaa kuvattiin kesällä 1973 Turun saaristossa, tuotantoyhtiönä Filmi-Ässä.[1]

Juoni

Irma Alanko (Marjukka Halttunen) on saapunut lastensa kanssa perheen kesämökille. Isän (Esko Roine) pitäisi seurata perässä, mutta häntä ei kuulu, ja alkaa tapahtua kummia. Tärkeää osaa näyttelee pieni huutokaupasta ostettu soittorasia.[2]

Rooleissa

 Marjukka Halttunen   Irma Alanko  
 Esko Roine   Pentti Alanko  
 Tiina Vahevaara   Minna Alanko  
 Tomi Vahervaara   Jari Alanko  
 Veikko Uusimäki   Ylikoski  
 Erkki Luomala   Kemppainen  
 Juha Kandolin   Kallio  
 Jorma Panula   kapellimestari  
 Leila Itkonen   meklarin sihteeri  
 Vappu Jurkka   Ida Wahlfors  
 Kalle Granath   kalastaja  
 Aini Fronth   kalastajan vaimo  
 Risto Juhani   roistoliigan johtaja  
 Elis Sella   roisto  
 Vesa Pallasvesa   toinen roisto  
 Pertti Kelkka   murhaaja  
 Eija Hiltunen   sukulaistäti  
 Paavo Hukkinen   antiikkikauppias  
 Yrjö Kallionpää   meklari  
 Ture Junttu   Didot  
 Anssi Mänttäri   haastattelija  

Vastaanotto

Monet 1970-luvun lapset ja nuoret muistelevat Soittorasiaa pelottavuutensa takia yhtenä mieleenjääneimmistä televisiokokemuksista.[2]

Helsingin Sanomien tv-kriitikko Jukka Kajava piti sarjaa näyttävänä mutta tyhjänpäiväisenä tuhlauksena: ”On valmistettu siisti ja sujuva jännäri, jonka päähenkilö asuttaa suloisten lapsiensa kanssa ja kuvankauniin vaimonsa kanssa ylellisyysasuntoa siinä missä ulkomaisetkin sankarit. On hakeuduttu värikameroin ulos studiosta: miljöö näyttää pesunkestävältä. Ja Interpolkin on sotkeutunut tarinaan, niin että ohjelman ulkomaista vientiäkin lienee ohimennen ajateltu.” Kajavasta käsikirjoitus, ohjaus tai näyttelijäsuoritukset eivät kuitenkaan yllä korkealle.[3]

Lähteet

  1. Viimeinen uusi seura Lampaansyöjiä. Helsingin Sanomat, 1.7.1973, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Ojala, Leena: Soittorasia aiheutti trauman. Helsingin Sanomat, 19.4.2014. Digilehden juttu (tilaajille).
  3. Kajava, Jukka: Sujuvasti tyhjänpäiväistä. Helsingin Sanomat, 10.11.1974, s. 79. Näköislehden aukeama (tilaajille).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.