Soinin kirkko

Soinin kirkko
	; Soinin kirkko kesäkuussa 2017
Sijainti	Karstulantie 2, 63800 Soini
Koordinaatit	62°52′30″N, 024°12′28″E
Rakentamisvuosi	1793
Suunnittelija	Yrjänä Lepistö
Materiaali	puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Soinin kirkko on vuonna 1793 rakennettu puukirkko.

Soinin kirkko, sankarihaudat kesällä 2014

Kirkkorakennus ympäristöineen

Kirkon rakennustyöt toteutettiin Yrjö Lepistön johdolla ja nykyisen asunsa se sai vuonna 1885 suoritetussa peruskorjauksessa. Kirkon alttaritaulu on Matti Annalan maalaama Kristus ristillä. Kirkon vieressä on kellotapuli vuodelta 1795 ja niitä ympäröi vanha hautausmaa, jossa on myös 1800-luvun nälkävuosien muistomerkki sekä sankarihautoja viime sodilta. Kirkon läheisyydessä ovat vielä pappilan päärakennus ja vuonna 1979 rakennettu seurakuntatalo. Museovirasto on listannut kirkon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloon.

Vaivaisakka

Vaivaisakkapatsas.

Kirkon ulkopuolella on Suomen ainoa vaivaisakka, kun perinteisesti kirkkojen eteen on pystytetty vaivaisukko.[1] Vaivaisakka seisoo kirkon kellotapulin seinällä omassa katoksessaan, jonka etuseinässä on kyltti "Joka köyhää armahtaa, hän lainaa herralle." Akalla on siniset silmät, kirkkaanpunainen suu ja pitkä selkään laskeutuva kiiltävän musta tukka. Pukineina ovat sininen paita, musta hame ja valkoinen esiliina. Akka on puolitoista metriä korkea.[2] Oikea käsi, josta puuttuu pala, ojentuu kohti almun antajaa, mutta vaivaisakan raha-aukko on paidan kauluksen keskellä. Soinin kirkkoraati tilasi vaivaisakan 1853 ja sen valmisti seuraavana vuonna Matti Taipale viiden hopearuplan hinnalla, mukaan lukien maalaustyö ja katos. Soinilainen Jaana Laakso kirjoitti tekstin Vaivaisakka tarinoi, josta muokattua näytelmää esitettiin 2004, 2006 ja 2014.[3]

Soinin vaivaisakan ohella tiedetään Suomesta vain toinen, Hyvinkäällä ollut, josta on kuitenkin jäljellä pelkästään kuva Suomen Kansallismuseossa.[4] Soinin vaivaisakka on kiertänyt näyttelyissä eri puolella Suomea ja Italiassakin, Cuneon maakunnan Saluzzossa, Roomassa ja Vatikaanissa.

Kirkon sankarihautoja vartiovat punaisesta graniitista veistetyt leijonat ovat kuvanveistäjä Helvi Hyvärisen työ vuodelta 1956.[5]

Lähteet

Kirkko ja vaivaisakka (Arkistoitu – Internet Archive) (viitattu 13.11.2008)
Soinin kirkko ympäristöineen (viitattu 13.11.2008)
Saarinen, R. 2008. Soinin kirkolla seisoo ainoa vaivaisakka. Sana, 13.11.2008, s. 15.

Viitteet

Seitsalo, Seppo: Vaivaisukot - varhaiset peruspalvelun pioneerit. Aikakauskirja Duodecim, 2014, 130. vsk, nro 24, s. 2502–2509. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.2.2019.
Keski-Korpela, Nina: Suomen vanhin vaivaisukko ja ainoa vaivaisakka pääsivät postimerkkiin Kulttuuri. 4.11.2016. Yle Uutiset. Viitattu 7.2.2019.
Soinin vaivaisakka herää henkiin teatterin keinoin Kulttuuri. 15.8.2014. Järviseutu. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
Mustavalkoista: Ministeriöt kiistelivät Hausjärven lentokenttäroolista – "vastustajien kannattaa heittää päälleen tulta ja tulikiveä" Aamuposti. 18.5.2018. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 7.2.2019.
”I. Historiaa”, Sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus, s. 11. Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 2. Helsinki: Museovirasto, 2008. ISSN 1795-9225. ISBN 978-951-616-185-6. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 7.2.2019).

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Soinin kirkko Wikimedia Commonsissa

Soinin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Seitsalo, Seppo: Vaivaisukot - varhaiset peruspalvelun pioneerit. Aikakauskirja Duodecim, 2014, 130. vsk, nro 24, s. 2502–2509. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.2.2019.

[2] Keski-Korpela, Nina: Suomen vanhin vaivaisukko ja ainoa vaivaisakka pääsivät postimerkkiin Kulttuuri. 4.11.2016. Yle Uutiset. Viitattu 7.2.2019.

[3] Soinin vaivaisakka herää henkiin teatterin keinoin Kulttuuri. 15.8.2014. Järviseutu. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 7.2.2019.

[4] Mustavalkoista: Ministeriöt kiistelivät Hausjärven lentokenttäroolista – "vastustajien kannattaa heittää päälleen tulta ja tulikiveä" Aamuposti. 18.5.2018. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 7.2.2019.

[5] ”I. Historiaa”, Sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus, s. 11. Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 2. Helsinki: Museovirasto, 2008. ISSN 1795-9225. ISBN 978-951-616-185-6. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 7.2.2019).