Soihtu

Soihtu on joko kannettava tai paikallaan poltettava valaistusväline. Yksinkertaisimmillaan soihtu on puinen sauva, jonka toiseen päähän on kiedottu syttyvää materiaalia, vaikkapa hamppuköyttä, joka kastetaan palavaa ainetta (tervaa, polttoöljyä, hartsia, rikkiä yms.) sisältävään seokseen ennen soihdun sytyttämistä. Kiinteissä soihduissa polttoaineena voidaan käyttää kaasua tai vaikka tiilimurskan ja petrolin sekoitusta.

Kaksi poikaa naamiaiskulkueessa soihdut käsissään.
Kreikkalaisten kuun jumalatar Hekate soihtuineen.

Opittuaan hallitsemaan tulta pelottivat ihmisen esi-isät villieläimiä pois alkeellisilla soihduilla ja valaisivat niillä kulkuaan yössä. Tuli antoi turvaa ja lämpöä, kohotti ihmisen muiden eläinten yläpuolelle. Tulen palvomisesta johtuen soihtuihinkin liittyi omaa magiaansa ja symboliikkaansa, joka on voimissaan vielä nykyään. Soihtu oli monien antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten jumalten symboli, ja soihtukulkueilla oli sijansa jo roomalaisten uskonnonharjoituksessa.

Sisätilojen valaisemiseen kiinteitä soihtuja käytettiin Euroopassa aina varhaiskeskiajalle asti, myöhemmin pääasiassa ulkona, esimerkiksi linnojen ja kartanoiden pihoissa. Nykyaikana soihtujen merkitys on etupäässä symbolinen; niitä käytetään valaistukseen uskonnollisissa tai muuten juhlallisissa tilaisuuksissa sekä erilaisissa pimeällä liikkuvissa kulkueissa. Tulennielijät tarvitsevat myös taiteenlajinsa harjoittamiseen soihtuja.

Symboliikka

Soihtu on yleinen toivon ja valistuksen symboli. Nykyajan monumenteista soihtu esiintyy symbolisessa merkityksessä esimerkiksi New Yorkin Vapaudenpatsaassa, jonka naishahmo "valaisee vapaudella maailmaa". Palavilla soihduilla on tärkeä merkitys mielenosoituksissa ja mysteerikulkueissa. Niillä voidaan symboloida sekä elämää että kuolemaa. Raamatun Johanneksen ilmestyksessä on seitsemän soihtua ilmaisemassa Jumalan seitsemää voimaa.[1]

Muinaisessa Kreikassa ja Roomassa kaksi eri suuntiin osoittavaa, ristiin kuvattua soihtua olivat surun merkki, jota hakattiin ajan hautakiviin. Alaspäin kaiverrettu soihtu symboloi kuolemaa, kun taas ylöspäin osoittava kuvasi elämää, totuutta ja liekin uudelleensynnyttävää voimaa.
Lähi-idässä ja Rooman valtakunnan alueella vaikuttaneessa mithralaisessa uskonnossa ylöspäin kohotettu soihtu puolestaan kuvasi auringonnousua ja alaspäin käännetty auringonlaskua.

Monet poliittiset puolueet ja liikkeet ovat käyttäneet tai käyttävät soihtua tunnuksenaan, muun muassa Britannian konservatiivipuolue ja ruotsalainen Ruotsidemokraatit.

Olympiatuli paloi jo muinaisessa Kreikassa Olympian kisojen aikana. Nykyisin olympiatulen kuljettaminen olympialaisten isäntäkaupunkiin ja erityisesti sen sytyttäminen ovat suuren luokan mediatapahtuma. Uudenaikaisten olympialaisten ohjelmistossa tuli on ollut Amsterdamin kisoista 1928, ja soihtuviestin perinteen aloittivat Berliinin olympialaiset.

Katso myös

Lähteet
  1. Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 345–346. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.

    Aiheesta muualla
    Tulennielijän soihtu.
    Soihtukulkue Sussexissa, Englannissa.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.