Sodankylä

Sodankylä (pohjoissaameksi Soađegilli) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 8 122 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 12 415,32 km2, josta 722,36 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,69 asukasta/km2.

Sodankylä
Soađegilli

vaakuna

sijainti

Sodankylän keskustaa
Sodankylän keskustaa
Sijainti 67°25′00″N, 026°35′35″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Kuntanumero 758
Hallinnollinen keskus Sodankylän kirkonkylä
Perustettu 1893
Kokonaispinta-ala 12 415,32 km²
toiseksi suurin 2022 [1]
– maa 11 692,96 km²
– sisävesi 722,36 km²
Väkiluku 8 122
118:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 0,69 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 58,5 %
– yli 64-v. 28,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 96,6 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– saamenkielisiä 1,6 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Muut
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • SDP
 • KD
8
7
3
3
2
2
1
1
www.sodankyla.fi

Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta heti naapurikuntansa Inarin jälkeen.[8] Muita naapurikuntia ovat Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski.

Sodankylässä sijaitsee muun muassa Jääkäriprikaati sekä Sodankylän keskustasta noin kuusi kilometriä etelään Sodankylän geofysiikan observatorio (lyh. SGO). SGO:n kanssa samalla alueella toimii Ilmatieteen laitoksen yksikkö, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus[9][10].

Etymologia

Sodankylän nimestä on monia eri teorioita. Sodankylä mainitaan vanhoissa lähteissä nimillä Såvannby (1563), Sovankylä (1566–1567) ja Savan kields (1700-luvun alku). Paikannimen alkuosa tulee nimestä Sova, joka on kahden joen risteymälähde? tai suomalaistettu muoto saamelaisesta sukunimestä Čoavvá. Pohjoissaamenkielinen nimi Soađegilli lienee myöhempi käännöslaina suomenkielisestä nimestä.[11]

Luonto

Osa vuonna 1983 perustetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Puistossa sijaitseva Sokosti on kunnan korkein maastonkohta. Lisäksi Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialueesta ovat Sodankylän alueella. Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee myös osittain Sodankylän kunnan alueella. Luostolla on mahdollisuus talven laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksien lisäksi nauttia kesällä muun muassa erilaisista musiikkitapahtumista. Luosto on tullut tunnetuksi myös alueella sijaitsevasta Lampivaaran ametistikaivoksesta.

Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat myös Suomen suurimpiin lukeutuvat tekojärvet Lokka ja Porttipahta, jotka rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastaamaan kasvavan sähköntarpeen kysyntään. Tekojärvien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla, Lokka valmistui vuonna 1967 ja Porttipahta oli valmis 1980-luvulle tultaessa[12][13]. Tekoaltaat yhdistää Vuotson kylän läpi kulkeva Vuotson kanava.[14] Lokan tekojärven alle jäi Suomen siihen saakka suurin suo Posoaapa sekä Mutenian, Korvasen ja Rieston kylät.

Pääosa Sodankylästä kuuluu Kemijoen vesialueeseen ja sen alueella virtaavat myös Kemijoen suuret sivujoet Luiro ja Kitinen. Aivan kunnan pohjoisosasta saavat alkunsa Venäjän puolelle virtaavat Lutto ja Jaurujoki.

Sodankylän kunnan alueella on myös lukuisia luontopolkuja, mm.

  • Ilmakkiaavan soidensuojelualue[15]
  • Kieringin kyläkävelyreitti
  • Lokan luontopolku
  • Luoston vaelluspolku
  • Pappilanniemen luontopolku
  • Peurasuvannon lintureitti
  • Pyhä-Luoston kansallispuiston reitit
  • Ruijan polku
  • Tankavaaran luontopolut
  • Ukko-Luoston tunturipolku
  • Unarin luontopolku
  • Urho Kekkosen kansallispuiston reitit
  • Viiankiaavan luontopolku[16]

Ilmasto

Sodankylässä, kuten muuallakin Lapissa, on subarktinen ilmasto. Talvi on pitkä, kylmä ja luminen ja kesä on lyhyt ja leuto, mutta golfvirran ja lauhojen lounaistuulien ansiosta etenkin talvet ovat leudompia kuin muualla vastaavilla leveyspiireillä mantereisessa ilmastossa.[17] Talvi kestää noin seitsemän kuukautta; pysyvä lumi sataa keskimäärin 23.10. ja sulaa keväällä 16.5., mikä tarkoittaa että talvi on jopa yli 4 kuukautta pidempi kuin Etelä-Suomessa, mutta jonkin verran lyhyempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.[18] Sadanta on melko vähäistä, keskimäärin 507 mm vuodessa. Sateisin kuukausi on heinäkuu (63 mm) ja kuivin huhtikuu (28 mm).

Terminen kesä, jolloin lämpötila on pysyvästi +10 asteen yläpuolella, alkaa keskimäärin 8.6. ja päättyy 24.8.[19] Helteitä esiintyy keskimäärin noin 6 kertaa kesässä.[20] Kesä on jopa kuukauden pidempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.

Sodankylän pakkasennätys on tammikuussa 1999 mitattu −49,5 °C ja korkein mitattu lämpötila +31,8 °C heinäkuulta 2018.[21]

Sodankylän ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,5 −8,1 −2,4 3,5 10,1 16,7 19,6 16,5 10,3 2,9 −3,8 −7,4 ka. 4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18,7 −18,1 −13,1 −6,7 0,5 6,5 9,7 7,2 2,5 −2,7 −10,8 −16,5 ka. −5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −13,5 −12,7 −7,5 −1,3 5,3 11,6 14,5 11,7 6,2 0,1 −7,1 −11,7 ka. −0,4
Sademäärä (mm) 34 29 30 29 41 56 74 66 49 46 39 34 Σ 527
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 2 4 7 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 4,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,5
−18,7
−8,1
−18,1
−2,4
−13,1
3,5
−6,7
10,1
0,5
16,7
6,5
19,6
9,7
16,5
7,2
10,3
2,5
2,9
−2,7
−3,8
−10,8
−7,4
−16,5
S
a
d
a
n
t
a		 34
29
30
29
41
56
74
66
49
46
39
34


Lähde: [22][23]

Kulttuuri
Sodankylän vanha kunnantalo ja paloasema ovat Lapin sotienjälkeistä arkkitehtuuria.

Sodankylässä on vietetty vuodesta 1986 lähtien vuosittaiset kansainväliset Sodankylän elokuvajuhlat (engl. Midnight Sun Film Festival). Sodankylän Tankavaarassa järjestetään joka kesä kansainväliset kullanhuuhdonnan kilpailut. Vuodesta 1973 vuoteen 1994 Sodankylässä järjestettiin kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälistä kesätapahtumaa Jutajaisia. Vuonna 1995 Jutajaisten pitopaikka vaihtui Rovaniemelle

Luostolla järjestettiin 2002–2017 loppukesäisin LuostoClassic -niminen tapahtuma, joka keskittyi klassisen musiikin tarjontaan.

Sodankylä-talossa sijaitsevassa Museo-galleria Alariestossa on nähtävillä Andreas Alarieston maalauksia ja taideteoksia.

Lyhyen matkan päässä keskustassa, Kitisen ja Jeesiöjoen risteyskohdassa sijaitsee Sodankylän kotiseutumuseo, joka esittelee alueen talonpoikaisajan elämää.

Sodankylän merkittävimpiin rakennuksiin kuuluu vuonna 1689 rakennettu puinen Vanha kirkko ja vuonna 1859 valmistunut uudempi kivikirkko.

Sodankylän vanha kirkko.

Sodankylän vanha kirkko on yksi Lapin vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Keski-Lapin väestöä varten. Kirkko entisöitiin 1926, ja vuosina 1992–1995 Museovirasto korjasi paanukatteen ja ulkoverhoilun. Vanha kirkko on säilyttänyt aitoutensa ja tunnelmansa läpi vuosisatojen. Kirkossa pidetään kesäisin hartaustilaisuuksia, ja se on suosittu vihkikirkkona.

Poro ja lappalainen -patsas on kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, joka kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja hyvin harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.

Kaivostoiminta

Sodankylässä harjoitetaan varsin runsaasti kaivostoimintaa. Kunnan alueella esimerkiksi toimi vuonna 1996 avattu kultaan keskittynyt Pahtavaaran kaivos, ja kunnan alueella toimii vuoden 2012 aikana kaupallisen tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos.[24] Kevitsan kaivoksen avaamisen ansiosta Sodankylän muuttotappio on vihdoinkin kääntynyt muuttovoitoksi.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sodankylän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 117
1985
  
 10 490
1990
  
 10 576
1995
  
 10 736
2000
  
 9 922
2005
  
 9 216
2010
  
 8 779
2015
  
 8 782
2020
  
 8 300
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Kylät
Sodankylän uudempi kirkko.

Kirkonkylän ohella Sodankylän kuntaan kuuluvat seuraavat kylät.[26]

Aska, Hinganmaa, Jeesiö, Kaarto, Kakslauttanen, Kelujärvi, Kersilö, Kierinki, Kukasjärvi, Lismanaapa, Lokka, Luosto, Madetkoski, Moskuvaara, Murtomaa, Orajärvi, Petkula, Peurasuvanto, Puolakkavaara, Purnumukka, Rajala, Raudanjoki, Riipi, Sassali, Sattanen, Seipäjärvi, Siurunmaa, Syväjärvi, Tankavaara, Torvinen, Uimaniemi, Unari, Vaalajärvi, Vuojärvi ja Vuotso.

Lokan tekojärven alle jäivät Korvanen, Mutenia ja Riesto.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sodankylässä oli 8 545 asukasta, joista 5 366 asui taajamissa, 3 054 haja-asutusalueilla ja 125:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sodankylän taajama-aste on 63,7 %.[27] Sodankylän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[28]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Sodankylän kirkonkylä5 166
2Sattanen200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Uskonnolliset yhteisöt

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kunnan alueella toimii vuoden 2018 aluejaon mukaan Sodankylän seurakunta.[29]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii uusheräys, jolla on siellä paikallisosasto[30] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Sodankylän rauhanyhdistys[31]. Lisäksi paikkakunnalla järjestää jumalanpalveluksia Lähetyshiippakuntaan kuuluva Elian seurakunta[32][33].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Sodankylän helluntaiseurakunta[34], Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Sodankylän vapaaseurakunta[35] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Sodankylän adventtiseurakunta[36]. Lisäksi Sodankylässä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sodankylän alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[37]

Tunnettuja Sodankylässä syntyneitä tai asuneita

Ystävyyskunnat

Liikenneyhteydet

Valtatie 5 päättyy Sodankylässä kiertoliittymään. Siinä se kohtaa valtatie 4:n, joka puolestaan jatkuu kohti Ivaloa.

Linja-autoliikennettä palvelee Sodankylän linja-autoasema.

Katso myös

Lähteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Sivula, Mia: Sodankylän uusi kunnanjohtaja on Jari Rantapelkonen Yle Uutiset. 1.7.2022. Viitattu 25.8.2022.
  7. Kuntavaalit 2021, Sodankylä Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. Pinta-alat kunnittain 1.1.2009 Maanmittauslaitos. 25.3.2009. Arkistoitu 25.3.2009. Viitattu 16.3.2019.
  9. Arktisten alueiden mittausta Sodankylässä, Ilmatieteen laitos, viitattu 11.10.2015
  10. Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus (Arkistoitu – Internet Archive), Ilmatieteen laitos, viitattu 11.10.2015
  11. Lapin pitäjien nimiä - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 16.3.2019.
  12. Kemijoki Oy > Vesivoima > Voimalaitokset > Tekniset tiedot web.archive.org. 11.3.2014. Arkistoitu 11.3.2014. Viitattu 16.3.2019.
  13. Kemijoki Oy > Kemijoki Oy > Historia web.archive.org. 21.8.2014. Arkistoitu 21.8.2014. Viitattu 16.3.2019.
  14. Untitled web.archive.org. 20.9.2007. Arkistoitu 20.9.2007. Viitattu 16.3.2019.
  15. Luontoon.fi - Ilmakkiaavan soidensuojelualue web.archive.org. 16.10.2014. Arkistoitu 16.10.2014. Viitattu 16.3.2019.
  16. Luontoon.fi - Viiankiaavan soidensuojelualue web.archive.org. 16.10.2014. Arkistoitu 16.10.2014. Viitattu 16.3.2019.
  17. Ilmasto - Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 16.3.2019.
  18. Lumitilastot - Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 16.3.2019.
  19. http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html
  20. Helletilastot - Ilmatieteen laitos ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 16.3.2019.
  21. Uusi lämpöennätys Sodankylässä – yhtä lämmintä on ollut viimeksi yli 100 vuotta sitten Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2019.
  22. Climatological statistics for the normal period 1971–2000 (Arkistoitu – Internet Archive)(englanniksi)
  23. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4
  24. Kevitsan kaivoksesta päätös[vanhentunut linkki], Ylen Lapin radio, 1.12.2009 (päiv. 3.12.2009)
  25. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  26. Sodankylän kunnan sivut Sodankylän kunta. Viitattu 7.6.2008. [vanhentunut linkki]
  27. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  28. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  29. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  30. Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
  31. Sodankylän Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 24.6.2011.
  32. Lapin luterilainen jumalanpalvelus ry Lapin luterilainen jumalanpalvelus ry. Arkistoitu 15.2.2013. Viitattu 15.11.2011.
  33. Sodankylä: Elian seurakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 28.3.2013.
  34. Sodankylän helluntaiseurakunta Sodankylän helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  35. Sodankylän vapaaseurakunta Sodankylän vapaaseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  36. Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Arkistoitu 12.6.2014. Viitattu 24.6.2011.
  37. Lapin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 16.3.2019.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.